Koulutus http://vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133062/all Mon, 01 Oct 2018 16:55:08 +0300 fi Koulu julkaisi somessa mauttoman kuvan-miksi syyt saa niskoilleen persut? http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261866-koulu-julkaisi-somessa-mauttoman-kuvan-miksi-syyt-saa-niskoilleen-persut <p>Taas ollaan saatu nähdä, kuinka persuviha toimii. Perussuomalaiset on leimattu ryhmän johtohenkilöiden kuvilla ja syyt saa nyt perussuomalaiset, vaikka ovat itse asianomaisia jutussa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jutusta tekee erikoisen se, että Sammon koulu on julkaissut jo talvella sosiaalisessa mediassa kuvan, joka esittää stereotypiaa kuolemaan laittamisesta. Kuvasta saa sellaisen kuvan, että perussuomalaiset olisivat laittamassa jotkut ihmiset kuolemaan. Näinhän asia ei tietenkään ole ja Laura ihan oikein asian halusikin korjata. Perussuomalaiset ei ole tekemisissä palautusten päätösten kanssa ja ihmisiä ei lähetetä kuolemaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>No media saikin taas aiheen otsikoida juttujaan persu vastaisesti. He jättivät mainitsematta, että koulu itse oli kuvaa levittänyt oppilaiden nimillä someen ja Laura ainoastaan käytti samaa kuvaa, joka oli laitettu koulun puolesta sosiaaliseen mediaan. Hän ei tehnyt mitään muuta. Sen jälkeen eräät pahoitti mielensä, vaikka oppilaiden nimet olivat huoltajat antaneet luvan julkaista sosiaalisessa mediassa. Kuvassa näkyy vain etunimet, jotka signeerauksia.</p> <p>Jos koulu antaa näin radikaalisti ottaa oppilaiden kantaa julkisiin tiloihin tulleilla kuvilla, niin missä on raja? Miettikääpä, jos kuvassa olisi ollut vaikka Li Andersson, Touko Aalto ja Antti Rinne ja heistä olisi tehty samanlainen kuva kirjotuksella&quot; Nämä haluavat tappajia lisää Suomeen&quot; ja olisi liitetty vainajien määrä, montako suomalaista on tapettu esim. laittomasti maassa olijoiden kädestä.</p> <p>Tuollaisen kuvan voidaan myös sanoa olevan sterotypia, mutta olisiko koulu puuttunut tuollaiseen? Entä some ja media? Uskon, että kuvan jakajaa ei olisi tuomittu, kuten Laura ja persut on nyt tuomittu, vaan koulu olisi oikeutetusti tuomittu. Miksi siis nyt ei näin tehty? No minäpä kerron; koska perussuomalaiset! Laura ei itse edes nostanut tästä kohua, vaan media ja persu vihaajat. Lauralla oli oikeus tehä julkaisu häntä koskeneesta mauttomasta kuvasta, lopun älämölön teitte te, eli öyhöttäjät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas ollaan saatu nähdä, kuinka persuviha toimii. Perussuomalaiset on leimattu ryhmän johtohenkilöiden kuvilla ja syyt saa nyt perussuomalaiset, vaikka ovat itse asianomaisia jutussa.

 

Jutusta tekee erikoisen se, että Sammon koulu on julkaissut jo talvella sosiaalisessa mediassa kuvan, joka esittää stereotypiaa kuolemaan laittamisesta. Kuvasta saa sellaisen kuvan, että perussuomalaiset olisivat laittamassa jotkut ihmiset kuolemaan. Näinhän asia ei tietenkään ole ja Laura ihan oikein asian halusikin korjata. Perussuomalaiset ei ole tekemisissä palautusten päätösten kanssa ja ihmisiä ei lähetetä kuolemaan.

 

No media saikin taas aiheen otsikoida juttujaan persu vastaisesti. He jättivät mainitsematta, että koulu itse oli kuvaa levittänyt oppilaiden nimillä someen ja Laura ainoastaan käytti samaa kuvaa, joka oli laitettu koulun puolesta sosiaaliseen mediaan. Hän ei tehnyt mitään muuta. Sen jälkeen eräät pahoitti mielensä, vaikka oppilaiden nimet olivat huoltajat antaneet luvan julkaista sosiaalisessa mediassa. Kuvassa näkyy vain etunimet, jotka signeerauksia.

Jos koulu antaa näin radikaalisti ottaa oppilaiden kantaa julkisiin tiloihin tulleilla kuvilla, niin missä on raja? Miettikääpä, jos kuvassa olisi ollut vaikka Li Andersson, Touko Aalto ja Antti Rinne ja heistä olisi tehty samanlainen kuva kirjotuksella" Nämä haluavat tappajia lisää Suomeen" ja olisi liitetty vainajien määrä, montako suomalaista on tapettu esim. laittomasti maassa olijoiden kädestä.

Tuollaisen kuvan voidaan myös sanoa olevan sterotypia, mutta olisiko koulu puuttunut tuollaiseen? Entä some ja media? Uskon, että kuvan jakajaa ei olisi tuomittu, kuten Laura ja persut on nyt tuomittu, vaan koulu olisi oikeutetusti tuomittu. Miksi siis nyt ei näin tehty? No minäpä kerron; koska perussuomalaiset! Laura ei itse edes nostanut tästä kohua, vaan media ja persu vihaajat. Lauralla oli oikeus tehä julkaisu häntä koskeneesta mauttomasta kuvasta, lopun älämölön teitte te, eli öyhöttäjät. ]]> 55 http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261866-koulu-julkaisi-somessa-mauttoman-kuvan-miksi-syyt-saa-niskoilleen-persut#comments Koulutus Persut Valemedia Viha Mon, 01 Oct 2018 13:55:08 +0000 Pekka Hetta http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261866-koulu-julkaisi-somessa-mauttoman-kuvan-miksi-syyt-saa-niskoilleen-persut Sivistysvaltion puolustajat http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261794-sivistysvaltion-puolustaminen <p>Jussi Halla-ahon sanoin: Sivistysvaltion puolustaminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten koulutuspoliittisessa ohjelmassa kuvataan kattavasti koulutustavoitteita Suomessa. Ohjelmassa ilmaistaan myös koulutushaasteita ja niiden ratkaisuja. Konkreettisia ja kattavia ratkaisuja.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Koulutuspoliittisessa ohjelmassa huomioidaan yksittäisen opiskelijan oppiminen koulussa. Keskeinen tavoite. Oppijan tulee saada realistiset tiedot osaamisestaan ja kehittämistarpeistaan. Perussuomalaiset ovat tärkeän asian huomioineet ja siihen esittäneet ratkaisuja.</p><p>Perussuomalaisten koulutustavoitteina ovat muun muassa:</p><p>&nbsp;</p><p>1)Opetuksen lähtökohdat kohdilleen. Kasvatusvastuu on aina kodilla ei koululla.</p><p>&nbsp;</p><p>2)Kiusaamiseen vahva puuttuminen. Koulurauha-asiamies kouluille.</p><p>&nbsp;</p><p>3)Pienemmät ryhmäkoot. Erityisesti alakouluille.</p><p>&nbsp;</p><p>4)Koulujen sisäilmaongelmat ratkaistava. Liian moni oppilas ja koulujen henkilökunta on sairastunut.</p><p>&nbsp;</p><p>5)Työpaikoille riittävät resurssit opiskeluohjaukseen ja tukemiseen. Koulutusreformi asettanut työelämälähtöistavoitteet. Nämä tarvitsevat resurssit.</p><p>&nbsp;</p><p>6)Koulutusvientiin panostettava. Koulutusvienti tulee hyödyntää. 2000-luvun alkupuolella ei tartuttu.</p><p>&nbsp;</p><p>7)Koululiikuntaa lisättävä. Lähiluontoliikunta ja välituntiliikunta käyttöön. Liikunnalla on vahva vaikutus kansanterveyteen. Panostus maksaa itsensä takaisin.</p><p>&nbsp;</p><p>8) Koulutuksen tukijärjestelmäuudistus. Aikuiskoulutus keskiöön.</p><p>&nbsp;</p><p>9)Toisen asteen opiskelijoiden taloudellinen tuki kohdilleen.</p><p>&nbsp;</p><p>10)Jatkuva koulukirjauudistus järkiperäiseksi. Huomio avoimiiin oppimisympäristöihin. Digitaalisaatio ei itsetarkoitus.</p><p>&nbsp;</p><p>Alla olevassa linkissä lisää perussuomalaisten koulutuspoliittista ohjelmaa.</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/qZwvwh3LGE4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/qZwvwh3LGE4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Varhaiskasvatukseen liittyviä asioita käsitellään perussuomalaisten perhepoliittisessa ohjelmassa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jussi Halla-ahon sanoin: Sivistysvaltion puolustaminen.

 

Perussuomalaisten koulutuspoliittisessa ohjelmassa kuvataan kattavasti koulutustavoitteita Suomessa. Ohjelmassa ilmaistaan myös koulutushaasteita ja niiden ratkaisuja. Konkreettisia ja kattavia ratkaisuja.  

 

Koulutuspoliittisessa ohjelmassa huomioidaan yksittäisen opiskelijan oppiminen koulussa. Keskeinen tavoite. Oppijan tulee saada realistiset tiedot osaamisestaan ja kehittämistarpeistaan. Perussuomalaiset ovat tärkeän asian huomioineet ja siihen esittäneet ratkaisuja.

Perussuomalaisten koulutustavoitteina ovat muun muassa:

 

1)Opetuksen lähtökohdat kohdilleen. Kasvatusvastuu on aina kodilla ei koululla.

 

2)Kiusaamiseen vahva puuttuminen. Koulurauha-asiamies kouluille.

 

3)Pienemmät ryhmäkoot. Erityisesti alakouluille.

 

4)Koulujen sisäilmaongelmat ratkaistava. Liian moni oppilas ja koulujen henkilökunta on sairastunut.

 

5)Työpaikoille riittävät resurssit opiskeluohjaukseen ja tukemiseen. Koulutusreformi asettanut työelämälähtöistavoitteet. Nämä tarvitsevat resurssit.

 

6)Koulutusvientiin panostettava. Koulutusvienti tulee hyödyntää. 2000-luvun alkupuolella ei tartuttu.

 

7)Koululiikuntaa lisättävä. Lähiluontoliikunta ja välituntiliikunta käyttöön. Liikunnalla on vahva vaikutus kansanterveyteen. Panostus maksaa itsensä takaisin.

 

8) Koulutuksen tukijärjestelmäuudistus. Aikuiskoulutus keskiöön.

 

9)Toisen asteen opiskelijoiden taloudellinen tuki kohdilleen.

 

10)Jatkuva koulukirjauudistus järkiperäiseksi. Huomio avoimiiin oppimisympäristöihin. Digitaalisaatio ei itsetarkoitus.

 

Alla olevassa linkissä lisää perussuomalaisten koulutuspoliittista ohjelmaa.

 

https://www.youtube.com/watch?v=qZwvwh3LGE4

Varhaiskasvatukseen liittyviä asioita käsitellään perussuomalaisten perhepoliittisessa ohjelmassa. 

]]>
5 http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261794-sivistysvaltion-puolustaminen#comments Koulutus Sun, 30 Sep 2018 14:31:59 +0000 Mervi Eskelinen http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261794-sivistysvaltion-puolustaminen
Perussuomalaiset - koulutuksen ja sivistyksen kärjessä http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261649-perussuomalaiset-koulutuksen-ja-sivistyksen-karjessa <p><strong>PS &ndash; koulutuksen puolue</strong></p><p>Perussuomalaiset julkaisi tänään koulutuspoliittisen ohjelmansa.</p><p>Sen monipuolisuus kertoo siitä, että me uskomme koulutukseen ja sivistykseen. Meille ei ole käynyt kuin laulussa sanotaan: &rdquo;&hellip;<em>on Suomi köyhä ja siksi jää&hellip;</em>&rdquo;</p><p>Me olemme kovalla työllä kehittäneet hyvinvointiyhteiskunnan. Sitä on tehty kuten runossa sanotaan: &rdquo;<em>miekoin, auroin miettehin&hellip;</em>&rdquo; ja ennen kaikkea kovalla työllä saadulla tieto-taidolla. Suomalainen projekti on syntynyt tiedonjanosta ja uskosta omaa kulttuuriin. On selvä, että Suomi ei selviä kamreeripolitiikalla tai supistamalla satsauksia koulutukseen.</p><p><strong>Koulurauha-asiamiehet kouluihin! </strong></p><p>Ohjelmassa on paljon hyvää. Koulurauha-asiamies verkoston ajatuksena on luoda koulusta turvallinen ja tehokas paikka oppia. Sanottakoon tässä, että kyseinen idea on peräisin Jyväskylästä PS:n<em> Tapani Mäeltä</em>. Minä esittelin tämän idean keväällä Järvenpäässä valtuustoaloitteena.</p><p>Myös puhelimet on mahdollista jättää ennen koulua erillisiin säilytystiloihin sekä erityistä huolta tarvitseville oppilaille on järjestettävä mahdollisuus omaa ryhmäänsä (hyvästi integroitu opetus, jossa kukaan ei opi).</p><p>On myös itsestään selvää, että yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella niin, että niille suunnataan tarpeeksi pitkäjänteistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen opetuksen on oltava konkreettista ja mallia on otettava esimerkiksi Saksasta, jossa harjoittelija-kisälli-järjestelmä toimii.</p><p><strong>Koulutuksella ehkäistään pakolaisuus</strong></p><p>Kansainvälisesti Suomen mallia voisi käyttää hyväksi myös kehitysyhteistyössä: entisten korruptatiivisten ja turhien projektien sijasta Suomi voisi kouluttaa ihmisiä omissa maissaan. Kehitysmaihin ei kannata viedä ruostuvia traktoreja tai ruostuvia tehtaita vaan meidän omaa menestystarinaamme: koulutusta. Silloin ei tarvitsisi turvautua ihmissalakuljetukseen vaan nuoret ihmiset voisivat rakentaa omaa maataan paikan päällä.</p><p><strong>Homekoulut alas &ndash; lähikouluille kyllä!</strong></p><p>Näin lähitasolla PS haluaa kouluilta läheisyyttä, turvallisuutta ja korkeaa tasoa. Me teemme työtä sopivan kouluverkon puolesta, lähikoulu on perheille paras.</p><p>Koulujen ja muidenkin laitosten sisäilma on saatava kuntoon, kuten Järvenpäässä on päätetty: huonot koulut puretaan ja tilalle rakennetaan asialliset puitteet opiskelulle.</p><p><strong>Koulutukseen on saatava voimavaroja ja tolkkua! </strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> PS – koulutuksen puolue

Perussuomalaiset julkaisi tänään koulutuspoliittisen ohjelmansa.

Sen monipuolisuus kertoo siitä, että me uskomme koulutukseen ja sivistykseen. Meille ei ole käynyt kuin laulussa sanotaan: ”…on Suomi köyhä ja siksi jää…

Me olemme kovalla työllä kehittäneet hyvinvointiyhteiskunnan. Sitä on tehty kuten runossa sanotaan: ”miekoin, auroin miettehin…” ja ennen kaikkea kovalla työllä saadulla tieto-taidolla. Suomalainen projekti on syntynyt tiedonjanosta ja uskosta omaa kulttuuriin. On selvä, että Suomi ei selviä kamreeripolitiikalla tai supistamalla satsauksia koulutukseen.

Koulurauha-asiamiehet kouluihin!

Ohjelmassa on paljon hyvää. Koulurauha-asiamies verkoston ajatuksena on luoda koulusta turvallinen ja tehokas paikka oppia. Sanottakoon tässä, että kyseinen idea on peräisin Jyväskylästä PS:n Tapani Mäeltä. Minä esittelin tämän idean keväällä Järvenpäässä valtuustoaloitteena.

Myös puhelimet on mahdollista jättää ennen koulua erillisiin säilytystiloihin sekä erityistä huolta tarvitseville oppilaille on järjestettävä mahdollisuus omaa ryhmäänsä (hyvästi integroitu opetus, jossa kukaan ei opi).

On myös itsestään selvää, että yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella niin, että niille suunnataan tarpeeksi pitkäjänteistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen opetuksen on oltava konkreettista ja mallia on otettava esimerkiksi Saksasta, jossa harjoittelija-kisälli-järjestelmä toimii.

Koulutuksella ehkäistään pakolaisuus

Kansainvälisesti Suomen mallia voisi käyttää hyväksi myös kehitysyhteistyössä: entisten korruptatiivisten ja turhien projektien sijasta Suomi voisi kouluttaa ihmisiä omissa maissaan. Kehitysmaihin ei kannata viedä ruostuvia traktoreja tai ruostuvia tehtaita vaan meidän omaa menestystarinaamme: koulutusta. Silloin ei tarvitsisi turvautua ihmissalakuljetukseen vaan nuoret ihmiset voisivat rakentaa omaa maataan paikan päällä.

Homekoulut alas – lähikouluille kyllä!

Näin lähitasolla PS haluaa kouluilta läheisyyttä, turvallisuutta ja korkeaa tasoa. Me teemme työtä sopivan kouluverkon puolesta, lähikoulu on perheille paras.

Koulujen ja muidenkin laitosten sisäilma on saatava kuntoon, kuten Järvenpäässä on päätetty: huonot koulut puretaan ja tilalle rakennetaan asialliset puitteet opiskelulle.

Koulutukseen on saatava voimavaroja ja tolkkua!

]]>
44 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261649-perussuomalaiset-koulutuksen-ja-sivistyksen-karjessa#comments Koulurauha Koulutus Thu, 27 Sep 2018 11:10:56 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261649-perussuomalaiset-koulutuksen-ja-sivistyksen-karjessa
Nuorten syrjäytyminen on pysäytettävissä http://juhanirsnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261586-nuorten-syrjaytyminen-on-pysaytettavissa <p>&nbsp;</p><p>Syrjäytyneitä nuoria on Suomessa lähes 70&nbsp;000.Työttömiä, &nbsp;levottomia, näköalattomia ja vahvuuksiaan tuntemattomia ja voimattomia. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.&nbsp;</p><p>Nuorten vieraantuminen itsestään, yhteisöistä ja yhteiskunnasta ei ole ilmiö, joka on syntynyt itsestään, vaan se on yhteiskunnallinen valinta. Kasvatuksen sosialisaation tavoitteet rakentuvat yhteiskunnallisille arvoille. Koko kasvatuskeskustelua ja lähes kaikkia syrjäytymisen ehkäisemis-keinoja leimaa&nbsp; ihmiskäsitys, jonka avainsana ja pyrkimys on kaupallinen vaihdettavuus, ja&nbsp; joka&nbsp; on meidän aikakautemme syvin erehdys; se on onnettomien nuorten lähtöalusta. Se on kertomus yhteiskunnasta, joka käänsi päälaelleen &nbsp;aristoteeliset luonteen hyveet: moraalisen rohkeuden, kohtuullisuuden rahan antamisessa ja ottamisessa, anteliaisuuden, oikean suhtautumisen vaurauteen ja valtaan, sen vaatimiseen, mikä itselle kuuluu, maltillisuuden ja kohtuullisuuden suhteessa vihaan, miellyttävyyden ja totuudellisuuden ja itsehillinnän ja jätti jäljelle nuoren ihmisen kaipuun näihin luonteen hyveisiin ja vahvuuksiin. Se on myös kertomus opetussuunnitelmasta, josta puuttui uskallus lausua avoimesti pyrkimyksestä näihin päämääriin.</p><p>Syrjäytyminen tuottaa kukistamis- ja kukistumistarinoita, ongelmakeskeisiä tarinoita, uhritarinoita, ja epätoivoisia tulevaisuustarinoita. Koulutusjärjestelmää eikä työhallintoa kiinnosta tuottaa vaihtoehtoisia tarinoita, &nbsp;tarinoita, jotka viittaavat uusien ja parempien vaihtoehtojen esiintuloon &rdquo;kurjuustarinoiden sijasta&rdquo;. Näissä tarinoissa ihminen saa käyttöönsä uusia voimavaroja, tekee suunnitelmia, tekee kokeiluja, osoittaa vahvuuksia, tarkistaa näkemyksiä, kerää voimia, kehittää taitoja tai kykyjään tai pystyy ja haluaa osallistua sosiaaliseen elämään.</p><p>Ihmisen kokonaisuus rakentuu mentaliteetin, temperamentin, persoonallisuuden ja luonteen kokonaisuutena. Luonne tulee kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa kaiverrusta. Luonne on siis ikään kuin kaiverrettu ihmiseen, kokemuksen kautta muodostunut pysyvä piirteiden kokonaisuus. Luonne on kohtalo, kuten sanonta kuuluu, ja hyveet ja vahvuudet ovat luonnetaitoja. &nbsp;Luonnetta voidaan muokata harjoittamalla moraalisesti hyviä tottumuksia, hyveitä. Koulumenestystä ja luonteiden vahvuuksia koskevissa opiskelijoiden keskuudessa tehdyissä pitkittäistutkimuksissa huomataan, että luonteen vahvuuksista sitkeys, oikeudenmukaisuus, kiitollisuus, rehellisyys, toivo ja näkemyksellisyys ennusti lukuvuoden keskiarvoja. Nämä ovat myös hyveitä ja vahvuuksia, joita arvostetaan kaikissa kulttuureissa ja kaikissa yhteiskunnissa. Varustammeko nuoret näihin hyveisiin ja vahvuuksiin vai elämään joka on &rdquo;laiffii&rdquo; &nbsp;ja markkinaindividualismin hyöryttämää?</p><p>Nuoruusiässä, 10-16 vuotta&nbsp;&nbsp; kehitys on&nbsp; riippunut enimmäkseen siitä, mitä on meille tehty. Tähän vaiheeseen sisältyy paljon elämäntarinaa kehystäviä ehtoja. Tästä eteenpäin, kehitys riippuu ensisijaisesti siitä, mitä me itse teemme omalle kehityksellemme. Ja kun nuoruus on vaihe, jossa emme ole lapsi eikä aikuinen ja elämä avautuu tai sulkeutuu valintojen, optimointien ja kompensaatioiden seurauksena, kun yritämme löytää oman identiteettimme kamppaillessamme sosiaalisen vuorovaikutuksen, vastuun &nbsp;ja ennen kaikkea aktiivisten moraalisten kysymysten kanssa. Tällöin omien luonteen vahvuuksien tunteminen on elämänfilosofian, elämäntapojen, elämäntyylien ja elämänlaadun rakentamisen perusta.</p><p>Kansainvälisesti on noussut esiin tranformatiivinen pedagoginen liike, joka tähtää ihmisen luonteen vahvuuksien kehittämiseen ja sosiaaliluonteen kasvatukseen. Se rakentuu voimaantumisen teorian, &nbsp;positiivisen psykologian ja muuttuvan ajattelun piirissä kartoitetuilla ja löydetyille kulttuurisille vahvuuksille. Ajatus on rakentaa interventioita ja toimintoja, joissa toteutetaan sellaisia kasvatuksellisia ja toiminnallisia elementtejä perheissä, kouluissa, työpaikoilla, joiden avulla pyritään&nbsp; edistämään optimaalista elinikäistä kehitystä lapsille ja nuorille. Tavoitteena on rakentaa omien vahvuuksien tuntemiselle perustuvia palomuureja elämän vastoinkäymisten kohtaamiselle ja voittamiselle. &nbsp;Näiden interventioiden &nbsp;rakentuminen edellyttää uuden sisällön tuomista erityisesti julkisesti rahoitettuihin hankkeisiin kaikilla yhteiskunnan toimialoilla. Erityisesti koulujen piirissä tarvitaan transformaatioita, hankkeita, joiden sisältönä ja antina ovat em. Tutkimusten piirissä tehdyt löydökset. &nbsp;Vahvuuksien tarkastelun kautta voidaan myös silloittaa vanhempien kiinnostusta osallistua koulun kasvatustehtävään ja toisaalta tukea vanhempia jatkamaan koulussa tapahtuvaa oppimis-prosessia. Kyse on uskaltavasta vastuullisuudesta ottaa niiden antia käyttöön.</p><p>Juhani Räsänen</p><p>Kasvatustieteen maisteri</p><p>Tietokirjailija, kouluttaja</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Syrjäytyneitä nuoria on Suomessa lähes 70 000.Työttömiä,  levottomia, näköalattomia ja vahvuuksiaan tuntemattomia ja voimattomia. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. 

Nuorten vieraantuminen itsestään, yhteisöistä ja yhteiskunnasta ei ole ilmiö, joka on syntynyt itsestään, vaan se on yhteiskunnallinen valinta. Kasvatuksen sosialisaation tavoitteet rakentuvat yhteiskunnallisille arvoille. Koko kasvatuskeskustelua ja lähes kaikkia syrjäytymisen ehkäisemis-keinoja leimaa  ihmiskäsitys, jonka avainsana ja pyrkimys on kaupallinen vaihdettavuus, ja  joka  on meidän aikakautemme syvin erehdys; se on onnettomien nuorten lähtöalusta. Se on kertomus yhteiskunnasta, joka käänsi päälaelleen  aristoteeliset luonteen hyveet: moraalisen rohkeuden, kohtuullisuuden rahan antamisessa ja ottamisessa, anteliaisuuden, oikean suhtautumisen vaurauteen ja valtaan, sen vaatimiseen, mikä itselle kuuluu, maltillisuuden ja kohtuullisuuden suhteessa vihaan, miellyttävyyden ja totuudellisuuden ja itsehillinnän ja jätti jäljelle nuoren ihmisen kaipuun näihin luonteen hyveisiin ja vahvuuksiin. Se on myös kertomus opetussuunnitelmasta, josta puuttui uskallus lausua avoimesti pyrkimyksestä näihin päämääriin.

Syrjäytyminen tuottaa kukistamis- ja kukistumistarinoita, ongelmakeskeisiä tarinoita, uhritarinoita, ja epätoivoisia tulevaisuustarinoita. Koulutusjärjestelmää eikä työhallintoa kiinnosta tuottaa vaihtoehtoisia tarinoita,  tarinoita, jotka viittaavat uusien ja parempien vaihtoehtojen esiintuloon ”kurjuustarinoiden sijasta”. Näissä tarinoissa ihminen saa käyttöönsä uusia voimavaroja, tekee suunnitelmia, tekee kokeiluja, osoittaa vahvuuksia, tarkistaa näkemyksiä, kerää voimia, kehittää taitoja tai kykyjään tai pystyy ja haluaa osallistua sosiaaliseen elämään.

Ihmisen kokonaisuus rakentuu mentaliteetin, temperamentin, persoonallisuuden ja luonteen kokonaisuutena. Luonne tulee kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa kaiverrusta. Luonne on siis ikään kuin kaiverrettu ihmiseen, kokemuksen kautta muodostunut pysyvä piirteiden kokonaisuus. Luonne on kohtalo, kuten sanonta kuuluu, ja hyveet ja vahvuudet ovat luonnetaitoja.  Luonnetta voidaan muokata harjoittamalla moraalisesti hyviä tottumuksia, hyveitä. Koulumenestystä ja luonteiden vahvuuksia koskevissa opiskelijoiden keskuudessa tehdyissä pitkittäistutkimuksissa huomataan, että luonteen vahvuuksista sitkeys, oikeudenmukaisuus, kiitollisuus, rehellisyys, toivo ja näkemyksellisyys ennusti lukuvuoden keskiarvoja. Nämä ovat myös hyveitä ja vahvuuksia, joita arvostetaan kaikissa kulttuureissa ja kaikissa yhteiskunnissa. Varustammeko nuoret näihin hyveisiin ja vahvuuksiin vai elämään joka on ”laiffii”  ja markkinaindividualismin hyöryttämää?

Nuoruusiässä, 10-16 vuotta   kehitys on  riippunut enimmäkseen siitä, mitä on meille tehty. Tähän vaiheeseen sisältyy paljon elämäntarinaa kehystäviä ehtoja. Tästä eteenpäin, kehitys riippuu ensisijaisesti siitä, mitä me itse teemme omalle kehityksellemme. Ja kun nuoruus on vaihe, jossa emme ole lapsi eikä aikuinen ja elämä avautuu tai sulkeutuu valintojen, optimointien ja kompensaatioiden seurauksena, kun yritämme löytää oman identiteettimme kamppaillessamme sosiaalisen vuorovaikutuksen, vastuun  ja ennen kaikkea aktiivisten moraalisten kysymysten kanssa. Tällöin omien luonteen vahvuuksien tunteminen on elämänfilosofian, elämäntapojen, elämäntyylien ja elämänlaadun rakentamisen perusta.

Kansainvälisesti on noussut esiin tranformatiivinen pedagoginen liike, joka tähtää ihmisen luonteen vahvuuksien kehittämiseen ja sosiaaliluonteen kasvatukseen. Se rakentuu voimaantumisen teorian,  positiivisen psykologian ja muuttuvan ajattelun piirissä kartoitetuilla ja löydetyille kulttuurisille vahvuuksille. Ajatus on rakentaa interventioita ja toimintoja, joissa toteutetaan sellaisia kasvatuksellisia ja toiminnallisia elementtejä perheissä, kouluissa, työpaikoilla, joiden avulla pyritään  edistämään optimaalista elinikäistä kehitystä lapsille ja nuorille. Tavoitteena on rakentaa omien vahvuuksien tuntemiselle perustuvia palomuureja elämän vastoinkäymisten kohtaamiselle ja voittamiselle.  Näiden interventioiden  rakentuminen edellyttää uuden sisällön tuomista erityisesti julkisesti rahoitettuihin hankkeisiin kaikilla yhteiskunnan toimialoilla. Erityisesti koulujen piirissä tarvitaan transformaatioita, hankkeita, joiden sisältönä ja antina ovat em. Tutkimusten piirissä tehdyt löydökset.  Vahvuuksien tarkastelun kautta voidaan myös silloittaa vanhempien kiinnostusta osallistua koulun kasvatustehtävään ja toisaalta tukea vanhempia jatkamaan koulussa tapahtuvaa oppimis-prosessia. Kyse on uskaltavasta vastuullisuudesta ottaa niiden antia käyttöön.

Juhani Räsänen

Kasvatustieteen maisteri

Tietokirjailija, kouluttaja

 

 

 

]]>
4 http://juhanirsnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261586-nuorten-syrjaytyminen-on-pysaytettavissa#comments Ammatillinen koulutus Arvovalinnat Koulutus Nuoret Wed, 26 Sep 2018 09:42:30 +0000 Juhani Räsänen http://juhanirsnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261586-nuorten-syrjaytyminen-on-pysaytettavissa
Amislaiset ovat heitteellä http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261396-amislaiset-ovat-heitteella <p>Toimittaja Anni Lassila kirjoitti ammattioppilaitosten oppilaiden heitteillejätöstä (HS 20.9.). OAJ ja ammatilliset opettajat ovat puhuneet samasta asiasta jo pitkään &ndash; tuloksetta.</p><p>Hallitus säästi ammatillisesta koulutuksesta pelkästään vuonna 2017 190 miljoonaa, mikä teki 10-15 %:n loven oppilaitosten budjettiin. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien määrä on 10 vuodessa lisääntynyt 280 000:sta 330 000:een opiskelijaan, mutta rahoitus on tänä vuonna alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2009.</p><p>Aiemmin ryhmäkoko oli noin 20 opiskelijaa ja opetusta oli yli 30 t/vko. Nyt ryhmäkoot ovat yli 30 ja opetusta alle 20 t/vko. Vuoden 2017 amisbarometrin mukaan 32 % opiskelijoista toivoo lisää lähiopetusta. Opetusta ja ohjausta tarvittaisiin enemmän kuin koskaan ja juuri siitä on säästettävä, koska muustakaan ei enää voi.</p><p>Tämä yhteiskunta tarvitsee rakentajia, sähkömiehiä ja &ndash;naisia, kampaajia, lähihoitajia, kokkeja. Nuoret pitää opettaa ammattiin, heitä pitää ohjata ja kannustaa, ei jättää selviytymään yksin. Ammatillinen koulutus tarvitsee arvostusta ja lisää rahaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toimittaja Anni Lassila kirjoitti ammattioppilaitosten oppilaiden heitteillejätöstä (HS 20.9.). OAJ ja ammatilliset opettajat ovat puhuneet samasta asiasta jo pitkään – tuloksetta.

Hallitus säästi ammatillisesta koulutuksesta pelkästään vuonna 2017 190 miljoonaa, mikä teki 10-15 %:n loven oppilaitosten budjettiin. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien määrä on 10 vuodessa lisääntynyt 280 000:sta 330 000:een opiskelijaan, mutta rahoitus on tänä vuonna alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2009.

Aiemmin ryhmäkoko oli noin 20 opiskelijaa ja opetusta oli yli 30 t/vko. Nyt ryhmäkoot ovat yli 30 ja opetusta alle 20 t/vko. Vuoden 2017 amisbarometrin mukaan 32 % opiskelijoista toivoo lisää lähiopetusta. Opetusta ja ohjausta tarvittaisiin enemmän kuin koskaan ja juuri siitä on säästettävä, koska muustakaan ei enää voi.

Tämä yhteiskunta tarvitsee rakentajia, sähkömiehiä ja –naisia, kampaajia, lähihoitajia, kokkeja. Nuoret pitää opettaa ammattiin, heitä pitää ohjata ja kannustaa, ei jättää selviytymään yksin. Ammatillinen koulutus tarvitsee arvostusta ja lisää rahaa.

]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261396-amislaiset-ovat-heitteella#comments Ammatillinen koulutus Koulutus Opetus Sat, 22 Sep 2018 16:41:49 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261396-amislaiset-ovat-heitteella
Miksi kaupunkikoulujen menestys pitäisi olla hallituksen agendalla? http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla <p>Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.</p><p>Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.</p><p>Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.</p><p>Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.</p><p>Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.</p><p>Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.</p><p>Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.</p><p>Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.</p><p>Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.</p><p>Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.

Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.

Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.

Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.

Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.

Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.

Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.

Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.

Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.

Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.

]]>
3 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla#comments Eduskuntavaali 2019 hallitus Helsinki Koulutus Koulutusleikkaukset Sat, 22 Sep 2018 13:06:04 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla
Matematiikan opettajan pitää luoda epäonnistumisen kulttuuri http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260596-matematiikan-opettajan-pitaa-luoda-epaonnistumisen-kulttuuri <p>Annan kaksi esimerkkiä matematiikan opettamisesta ja sen arvioinnista. Ensimmäinen kannustaa näkemään oppilaat onnistujina ja epäonnistujina. Toinen vain epäonnistujina.</p><p>Asenne vaikuttaa mahdollisuuksiimme elämässä enemmän kuin lahjakkuus tai luonteenpiirteet, toteaa Carol Dweck, jonka 30 vuoden aikana tekemiin tutkimuksiin esimerkkitapaukset pohjaan. Dweckin mukaan on olemassa kaksi ajatusmallia: growth mindset ja fixed mindset. Ensimmäisen ajattelumallin omaava henkilö uskoo, että voi kehittää taitojaan lähes loputtomasti. Hän pitää oppimisen haasteista ja näkee epäonnistumiset mahdollisuutena kehittyä. Jälkimmäisen ajattelumallin omaava henkilö on syntynyt lahjakkaaksi ja älykkääksi. Hän ei siedä epäonnistumisia. Fixed mindset &ndash;ajattelumallin omaavan henkilön egoa ei hetkauta se, että joku kutsuu häntä laiskaksi. Laiskuus on valinta. Se ei ole merkki taitamattomuudesta. Eihän hän edes yrittänyt onnistua.&nbsp;Se kumpi ajatusmalli nuorelle tarttuu, on vahvasti yhteydessä siihen, kuinka vanhemmat ja opettaja hänen tekemisiään lapsuudesta asti arvottavat. Määrittävin tekijä on, saako lapsena kiitosta yrittämisestä ja sinnikkyydestä vai lahjakkuudesta ja älystä.</p><p>Luokassa A opettaja hoitaa velvollisuutensa opettajana opettamalla vain ja ainoastaan vuosiluokkaan sidotut matematiikan asiasisällöt. Toisin toimiessa saattaisi luokan perintönä saava opettaja vetää herneen nenäänsä. Lieveilmiönä opettajan oikeuksia korostavassa lähtökohdassa on, että aina ensimmäisestä luokasta lähtien osa oppilaista ei opi matematiikan oppitunneilla mitään. Heille kaikki on jo ennestään tuttua tai kaikki on yksinkertaisesti liian korkealentoista. Todellista oppivaa yhteisöä on vaikea rakentaa, koska oppilaat näkevät luokkatoverit esteenä omalle oppimiselleen. Tiedostamattaan opettaja omalla rajoittuneisuudellaan edistää sellaisen mielikuvan syntymistä, että toiset ovat syntyneet matemaattisesti lahjakkaiksi ja toiset taas lahjattomiksi. Lahjakkaiden ei tarvitse ponnistella osaamisensa eteen. Viimeistään ensimmäinen summatiivinen koe sinetöi kahtiajaon onnistujiin ja epäonnistujiin.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Luokassa B opettaja katsoo oppimista jokaisen oppilaan edellytysten kannalta, ei samana kaikille. Hänen toimintaansa ohjaa ajatus siitä, että jokaisella oppilaalla on oikeus oppimiseen. Opettajan velvollisuus on saada oppilas uskomaan omaan kykyynsä oppia matematiikkaa ja haastaa hänet käyttämään oppimispotentiaaliaan sekä hyödyntämään luokkatovereita omassa oppimisessaan. Opettaja perustaa arviointinsa ensisijaisesti sekä formaaliin että informaaliin formatiiviseen arviointiin, joiden tavoitteena on löytää oppimisen ongelmia. Sana arviointi on harhaanjohtava. Formatiivinen arviointi on oppimista varten, ei oppimisen arvostelua varten. Luokassa B opettaja ei mittaa kaikkien osaamista samoilla mittareilla. Mittarin hyvyys tai huonous punnitaan sillä, mikä vaikutus mittauksella on oppilaan oppimiseen. Formatiivisella arvioinnilla pakotetaan oppilaita katsomaan oppimistaan growth minset &ndash;mallin kautta ja ymmärtämään, että epäonnistumiset ovat välttämättömiä oppimiselle. Jos ei epäonnistuta, ei olla oppimassa vaan osaamassa. Matemaattisesti innostuneet oppilaat näyttävät esimerkillään muille, mitä on matematiikan oppiminen. Se on ennen kaikkea intoa haastaa itseään, uskallusta epäonnistua ja kykyä hyödyntää muita omassa oppimisessaan.</p><p>Fixed mindset -ajattelumalli on sekä yksilön itsensä kannalta, että oppivan yhteisön muodostumisen kannalta ongelmallinen. Viimeistään lukiossa matemaattisesti lahjakkaiksi syntyneet lapset ovat pulassa. Heidän lahjakkuus ei yksinkertaisesti enää riitä. Lukio-opinnoissa menestyminen edellyttää valmiutta nähdä vaivaa opintojensa eteen. Passiivinen opettajan toiminnan seuraaminen ei enää tuota toivottua tulosta.</p><p>Vaikka ajattelumallit omaksutaan hyvin nuorena, lohduttavaa on, että jokainen voi milloin tahansa alkaa tietoisesti suuntautumaan omaa ajatteluaan growth mindset &ndash;ajattelumallin puolelle. Opettajan kannalta tilanne ei ole koskaan lohduton.</p><p>Loppuun on syytä todeta, että luokan A tilanne on kuvitelmaa. Tilanne ei Suomessa ole näin ruusuinen. Siinä vaiheessa, kun oppilaat ovat käyneet 12 vuotta koulua, on heistä joka viides matemaattisilta taidoiltaan maksimissaan viidesluokkalaisen tasolla. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Annan kaksi esimerkkiä matematiikan opettamisesta ja sen arvioinnista. Ensimmäinen kannustaa näkemään oppilaat onnistujina ja epäonnistujina. Toinen vain epäonnistujina.

Asenne vaikuttaa mahdollisuuksiimme elämässä enemmän kuin lahjakkuus tai luonteenpiirteet, toteaa Carol Dweck, jonka 30 vuoden aikana tekemiin tutkimuksiin esimerkkitapaukset pohjaan. Dweckin mukaan on olemassa kaksi ajatusmallia: growth mindset ja fixed mindset. Ensimmäisen ajattelumallin omaava henkilö uskoo, että voi kehittää taitojaan lähes loputtomasti. Hän pitää oppimisen haasteista ja näkee epäonnistumiset mahdollisuutena kehittyä. Jälkimmäisen ajattelumallin omaava henkilö on syntynyt lahjakkaaksi ja älykkääksi. Hän ei siedä epäonnistumisia. Fixed mindset –ajattelumallin omaavan henkilön egoa ei hetkauta se, että joku kutsuu häntä laiskaksi. Laiskuus on valinta. Se ei ole merkki taitamattomuudesta. Eihän hän edes yrittänyt onnistua. Se kumpi ajatusmalli nuorelle tarttuu, on vahvasti yhteydessä siihen, kuinka vanhemmat ja opettaja hänen tekemisiään lapsuudesta asti arvottavat. Määrittävin tekijä on, saako lapsena kiitosta yrittämisestä ja sinnikkyydestä vai lahjakkuudesta ja älystä.

Luokassa A opettaja hoitaa velvollisuutensa opettajana opettamalla vain ja ainoastaan vuosiluokkaan sidotut matematiikan asiasisällöt. Toisin toimiessa saattaisi luokan perintönä saava opettaja vetää herneen nenäänsä. Lieveilmiönä opettajan oikeuksia korostavassa lähtökohdassa on, että aina ensimmäisestä luokasta lähtien osa oppilaista ei opi matematiikan oppitunneilla mitään. Heille kaikki on jo ennestään tuttua tai kaikki on yksinkertaisesti liian korkealentoista. Todellista oppivaa yhteisöä on vaikea rakentaa, koska oppilaat näkevät luokkatoverit esteenä omalle oppimiselleen. Tiedostamattaan opettaja omalla rajoittuneisuudellaan edistää sellaisen mielikuvan syntymistä, että toiset ovat syntyneet matemaattisesti lahjakkaiksi ja toiset taas lahjattomiksi. Lahjakkaiden ei tarvitse ponnistella osaamisensa eteen. Viimeistään ensimmäinen summatiivinen koe sinetöi kahtiajaon onnistujiin ja epäonnistujiin.    

Luokassa B opettaja katsoo oppimista jokaisen oppilaan edellytysten kannalta, ei samana kaikille. Hänen toimintaansa ohjaa ajatus siitä, että jokaisella oppilaalla on oikeus oppimiseen. Opettajan velvollisuus on saada oppilas uskomaan omaan kykyynsä oppia matematiikkaa ja haastaa hänet käyttämään oppimispotentiaaliaan sekä hyödyntämään luokkatovereita omassa oppimisessaan. Opettaja perustaa arviointinsa ensisijaisesti sekä formaaliin että informaaliin formatiiviseen arviointiin, joiden tavoitteena on löytää oppimisen ongelmia. Sana arviointi on harhaanjohtava. Formatiivinen arviointi on oppimista varten, ei oppimisen arvostelua varten. Luokassa B opettaja ei mittaa kaikkien osaamista samoilla mittareilla. Mittarin hyvyys tai huonous punnitaan sillä, mikä vaikutus mittauksella on oppilaan oppimiseen. Formatiivisella arvioinnilla pakotetaan oppilaita katsomaan oppimistaan growth minset –mallin kautta ja ymmärtämään, että epäonnistumiset ovat välttämättömiä oppimiselle. Jos ei epäonnistuta, ei olla oppimassa vaan osaamassa. Matemaattisesti innostuneet oppilaat näyttävät esimerkillään muille, mitä on matematiikan oppiminen. Se on ennen kaikkea intoa haastaa itseään, uskallusta epäonnistua ja kykyä hyödyntää muita omassa oppimisessaan.

Fixed mindset -ajattelumalli on sekä yksilön itsensä kannalta, että oppivan yhteisön muodostumisen kannalta ongelmallinen. Viimeistään lukiossa matemaattisesti lahjakkaiksi syntyneet lapset ovat pulassa. Heidän lahjakkuus ei yksinkertaisesti enää riitä. Lukio-opinnoissa menestyminen edellyttää valmiutta nähdä vaivaa opintojensa eteen. Passiivinen opettajan toiminnan seuraaminen ei enää tuota toivottua tulosta.

Vaikka ajattelumallit omaksutaan hyvin nuorena, lohduttavaa on, että jokainen voi milloin tahansa alkaa tietoisesti suuntautumaan omaa ajatteluaan growth mindset –ajattelumallin puolelle. Opettajan kannalta tilanne ei ole koskaan lohduton.

Loppuun on syytä todeta, että luokan A tilanne on kuvitelmaa. Tilanne ei Suomessa ole näin ruusuinen. Siinä vaiheessa, kun oppilaat ovat käyneet 12 vuotta koulua, on heistä joka viides matemaattisilta taidoiltaan maksimissaan viidesluokkalaisen tasolla.  

]]>
0 http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260596-matematiikan-opettajan-pitaa-luoda-epaonnistumisen-kulttuuri#comments Arviointi Koulutus Uusi opetussuunnitelma Fri, 07 Sep 2018 09:58:07 +0000 Marika Toivola http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260596-matematiikan-opettajan-pitaa-luoda-epaonnistumisen-kulttuuri
Sopeutetaan Kouvolan kouluverkkoa maltilla http://01234x.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260536-sopeutetaan-kouvolan-kouluverkkoa-maltilla <p>Byrokraatin mielestä hyvä koulu on homekoulu, koska sen voi lopettaa ilman keskustelua. Kouvolan virkamiehet iskivät pöytään vaihtoehdot, jotka ovat koulujen kuolinkorinaa. Kimolan kanavalle löytyi kyllä rahaa, mutta koulujen ylläpitämiseksi ei. Tärkeämpää oli saada hupiveneet kanavan kautta Pyhäjärvelle ja Voikkaan voimalalle.</p><p>Nyt kun Kouvolan terveydenhoito on kehitetty kalliiksi, on aika laittaa koulut maksumiehiksi. Jo pelkkä keskustelu kyläkoulun lopettamisesta aiheuttaa alamäen. Lasten vanhemmat, opettajat ja koko henkilökunta ennakoi. Myös kiinteistöjen omistajat ennakoivat eli myyvät ja hinnat laskevat. Lapset siirretään ennen viimeistä niittiä uusiin kouluihin ja henkilökunta kyttää muualta avautuvia virkoja. Koulukiinteistö rapistuu huutokauppakuntoon.</p><p>Perheet eivät asu Kouvolassa kanavan takia. He asuvat täällä lasten, turvallisuuden ja toimeentulon takia. Näiden vuoksi kamat pakataan ja muuttoauto tilataan tai sitten ei tilata, vaan jäädään maksamaan veroja.</p><p>Väitetään, ettei Kimolan kanavaa ja kouluverkkoa voi verrata. Kyllä voi. Samaa rahaa se on, vaikka osa tulisikin valtiolta. Ei kiusata enää kivoja kouluja. Ikäluokat pienevät kyllä, mutta ei siihen tarvitse reagoida kerta rysäyksellä. Sopeutetaan kouluverkkoa maltillisesti. Asiaan voi palata monta kertaa. Säästetään kyläkoulut ja yhdistetään taajamien oppilaitoksia. Toimitaan tällä kertaa paremmin ja varmistetaan koulutielle paras mahdollinen alku.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Byrokraatin mielestä hyvä koulu on homekoulu, koska sen voi lopettaa ilman keskustelua. Kouvolan virkamiehet iskivät pöytään vaihtoehdot, jotka ovat koulujen kuolinkorinaa. Kimolan kanavalle löytyi kyllä rahaa, mutta koulujen ylläpitämiseksi ei. Tärkeämpää oli saada hupiveneet kanavan kautta Pyhäjärvelle ja Voikkaan voimalalle.

Nyt kun Kouvolan terveydenhoito on kehitetty kalliiksi, on aika laittaa koulut maksumiehiksi. Jo pelkkä keskustelu kyläkoulun lopettamisesta aiheuttaa alamäen. Lasten vanhemmat, opettajat ja koko henkilökunta ennakoi. Myös kiinteistöjen omistajat ennakoivat eli myyvät ja hinnat laskevat. Lapset siirretään ennen viimeistä niittiä uusiin kouluihin ja henkilökunta kyttää muualta avautuvia virkoja. Koulukiinteistö rapistuu huutokauppakuntoon.

Perheet eivät asu Kouvolassa kanavan takia. He asuvat täällä lasten, turvallisuuden ja toimeentulon takia. Näiden vuoksi kamat pakataan ja muuttoauto tilataan tai sitten ei tilata, vaan jäädään maksamaan veroja.

Väitetään, ettei Kimolan kanavaa ja kouluverkkoa voi verrata. Kyllä voi. Samaa rahaa se on, vaikka osa tulisikin valtiolta. Ei kiusata enää kivoja kouluja. Ikäluokat pienevät kyllä, mutta ei siihen tarvitse reagoida kerta rysäyksellä. Sopeutetaan kouluverkkoa maltillisesti. Asiaan voi palata monta kertaa. Säästetään kyläkoulut ja yhdistetään taajamien oppilaitoksia. Toimitaan tällä kertaa paremmin ja varmistetaan koulutielle paras mahdollinen alku.

 

]]>
1 http://01234x.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260536-sopeutetaan-kouvolan-kouluverkkoa-maltilla#comments Elinvoima Homekoulu Kaupunkikehitys Koulutus Kouvola Thu, 06 Sep 2018 08:45:45 +0000 Ukko Bamberg http://01234x.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260536-sopeutetaan-kouvolan-kouluverkkoa-maltilla
Opiskele 3,5 vuotta ja saat ihan verollisena 2272,42 euroa kuukaudessa http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260531-opiskele-35-vuotta-ja-saat-ihan-verollisena-227242-euroa-kuukaudessa <p><strong>Opiskele 3,5 vuotta ja saat ihan verollisena 2272,42 euroa kuukaudessa</strong>&nbsp;</p><p><strong>&nbsp;</strong>&nbsp;</p><p>Palkkako on syy, että&nbsp;sairaanhoitajat eivät ole huudossa?&nbsp;</p><p>Lastensairaaloilla on huutava pula sairaanhoitajista. Leikkauksia jää tekemättä, lapset jäävät ilman hoitoa ja huolenpitoa. Miten pitkään lapsikuolleisuus on meillä yksi maailman alhaisimpia?&nbsp;Onko enää aihetta kehua?&nbsp;&nbsp;</p><p>Julkisuudessa on ollut esillä vanhempien&nbsp;antama&nbsp;kuvaus&nbsp;siitä, miten heidän lastaan valmisteltiin leikkaukseen.&nbsp;Lapsi valmisteltiin neljä kertaa leikkaukseen. Tämä tarkoittaa, että lapsi on ollut ravinnotta edellisestä illasta lähtien. Lapsi on varmaankin huutanut nälkäänsä ja vanhemmat ovat olleet avuttomia. Kuivunut ja stressaantunut lapsi, onko leikkauskuntoinen?&nbsp;&nbsp;</p><p>Leikkauksen jälkeen lääkkeitä ja ruokaa on jäänyt antamatta lapsille. Tämä on entisestään heikentänyt lasten potilasturvallisuutta ja hyvää hoitoa. Lisäksi huonokuntoisten lasten pääsy teho-osastolle on pitkittynyt, koska sairaanhoitajia ei ole riittävästi.&nbsp;Miten akuuttileikkaukset on toteutettu, kun listaleikkauksetkaan eivät onnistu?&nbsp;Pelataanko venäläistä rulettia?&nbsp;</p><p><a class="Hyperlink SCXW164359761" href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/milenan-huonokuntoisen-vauvan-leikkaus-peruttiin-nelja-kertaa-lastenklinikalla-molempina-aamuina-pidimme-lasta-syomatta-ja-yritimme-lohduttaa/7059194#gs.tZsDv5w" rel="noreferrer" target="_blank">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/milenan-huonokuntoisen-vauvan-leikkaus-peruttiin-nelja-kertaa-lastenklinikalla-molempina-aamuina-pidimme-lasta-syomatta-ja-yritimme-lohduttaa/7059194#gs.tZsDv5w</a>&nbsp;</p><p>Johto kiisti ja kiistää yhä potilasturvallisuuden vaarantumisen. Leikitäänkö nyt lasten hengillä?&nbsp;</p><p>Amk-sairaanhoitajien koulutus on kestoltaan 3,5 vuotinen.&nbsp;Sairaanhoitajien ammattitaito vaikuttaa ratkaisevasti potilaan hoidon laatuun ja myös siihen&nbsp;säilyykö potilas hengissä. Sairaanhoitajan työ on vastuullista ja vaativaa. Hän vastaa työvuoronsa aikana potilaan tilasta joskus ilman lääkärin päivystystä. Työ on kuormittavaa kiireen ja monien samanaikaisten tehtävien vuoksi. Sairaanhoitaja vastaa useamman vaativaa hoitoa tarvitsevan potilaan hoidosta.&nbsp;&nbsp;</p><p><a class="Hyperlink SCXW164359761" href="https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/sairaanhoitajan-ammattitaito-pitaa-potilaan-hengissa" rel="noreferrer" target="_blank">https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/sairaanhoitajan-ammattitaito-pitaa-potilaan-hengissa</a>&nbsp;</p><p>Monet sairaanhoitajat tekevät kolmivuorotyötä, joka on<strong>&nbsp;</strong>fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Työ vaatii työntekijältä joustavaa työotetta monella tasolla.&nbsp; Toisten&nbsp;sairaanhoitajien&nbsp;sairastuminen kuormittaa&nbsp;lisääntyvillä&nbsp;työvuoroilla.&nbsp; Joustavuus&nbsp;sen sijaan&nbsp;on näkynyt useamman lakon aikana. Moni muu ala laittaa luukut kiinni, mutta sairaanhoitajat jatkavat työtään. Sairaanhoitajat ovat tunnollisia ja ajattelevat&nbsp;&nbsp;potilaitaan.&nbsp;</p><p>Suuri yleisö arvostaa ja kunnioittaakin sairaanhoitajien tekemää työtä potilaiden hyväksi. Palkka ei kuitenkaan vastaa työn vaativuutta, arvostusta ja koulutusta.&nbsp;Katoavatko sairaanhoitajat esimerkiksi Norjaan hyvän palkan ja arvostuksen perässä?&nbsp;</p><p>Sairaanhoitajien peruspalkka&nbsp;julkisella sektorilla&nbsp;on&nbsp;2272,42 euroa kuukaudessa sekä lisät.&nbsp;https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/muu_dokumentti/julkisen_sektorin_peruspalkat_1.2.2017_lukien_id_8260.pdf&nbsp;</p><p>Ratkaisuna olisi lähihoitajien muuntokoulutus sairaanhoitajaksi. Lähihoitajakoulutuksen arvostusta tulisi nostaa. Lähihoitajakoulutus sisältää&nbsp;anatomiaa ja fysiologiaa,&nbsp; lääkehoitoa, hoitotaitoa&nbsp;ja monia asioita, joita tarvitaan myös&nbsp;sairaanhoitajan työssä. Aikaisempi osaaminen tulisi huomioida sairaanhoitajien opintojen hyväksiluvussa tehokkaammin.&nbsp;&nbsp;</p><p>Moni kunta kärsii lääkäripulasta. Potilaat eivät saa tarvittavaa hoitoa&nbsp;ja&nbsp;kärsivät&nbsp;hoidon odottamisesta.&nbsp;Sairaanhoitajan koulutus on monipuolinen ja sisältää&nbsp;myös&nbsp;lääketieteen opintoja. Sairaanhoitajat pystyvät työskentelemään tietyissä lääketieteellisissä tehtävissä esimerkiksi työpaikkakoulutuksen myötä.&nbsp; Lisätyötehtävät tulisi&nbsp;huomioida palkkauksessa. Työn monipuolisuus myös lisää työn mielekkyyttä.&nbsp;Sairaanhoitajien palkkaus tulee saattaa työn vaativuuden tasolle.&nbsp;</p><p>Ammattikorkeakoulun suorittaneiden keskikuukausipalkka on 4 500 euroa. Sairaanhoitajien keskikuukausiperuspalkka&nbsp;myös samalle tasolle.&nbsp;<a class="Hyperlink SCXW164359761" href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005467805.html" rel="noreferrer" target="_blank">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005467805.html</a>&nbsp;</p><p><strong>Tekisitkö sinä sairaanhoitajan työtä 2274 euron palkalla opiskeltuasi 3,5 vuotta?</strong>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mervi Eskelinen&nbsp;</p><p>Karin Karjalainen&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Opiskele 3,5 vuotta ja saat ihan verollisena 2272,42 euroa kuukaudessa 

  

Palkkako on syy, että sairaanhoitajat eivät ole huudossa? 

Lastensairaaloilla on huutava pula sairaanhoitajista. Leikkauksia jää tekemättä, lapset jäävät ilman hoitoa ja huolenpitoa. Miten pitkään lapsikuolleisuus on meillä yksi maailman alhaisimpia? Onko enää aihetta kehua?  

Julkisuudessa on ollut esillä vanhempien antama kuvaus siitä, miten heidän lastaan valmisteltiin leikkaukseen. Lapsi valmisteltiin neljä kertaa leikkaukseen. Tämä tarkoittaa, että lapsi on ollut ravinnotta edellisestä illasta lähtien. Lapsi on varmaankin huutanut nälkäänsä ja vanhemmat ovat olleet avuttomia. Kuivunut ja stressaantunut lapsi, onko leikkauskuntoinen?  

Leikkauksen jälkeen lääkkeitä ja ruokaa on jäänyt antamatta lapsille. Tämä on entisestään heikentänyt lasten potilasturvallisuutta ja hyvää hoitoa. Lisäksi huonokuntoisten lasten pääsy teho-osastolle on pitkittynyt, koska sairaanhoitajia ei ole riittävästi. Miten akuuttileikkaukset on toteutettu, kun listaleikkauksetkaan eivät onnistu? Pelataanko venäläistä rulettia? 

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/milenan-huonokuntoisen-vauvan-leikkaus-peruttiin-nelja-kertaa-lastenklinikalla-molempina-aamuina-pidimme-lasta-syomatta-ja-yritimme-lohduttaa/7059194#gs.tZsDv5w 

Johto kiisti ja kiistää yhä potilasturvallisuuden vaarantumisen. Leikitäänkö nyt lasten hengillä? 

Amk-sairaanhoitajien koulutus on kestoltaan 3,5 vuotinen. Sairaanhoitajien ammattitaito vaikuttaa ratkaisevasti potilaan hoidon laatuun ja myös siihen säilyykö potilas hengissä. Sairaanhoitajan työ on vastuullista ja vaativaa. Hän vastaa työvuoronsa aikana potilaan tilasta joskus ilman lääkärin päivystystä. Työ on kuormittavaa kiireen ja monien samanaikaisten tehtävien vuoksi. Sairaanhoitaja vastaa useamman vaativaa hoitoa tarvitsevan potilaan hoidosta.  

https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/sairaanhoitajan-ammattitaito-pitaa-potilaan-hengissa 

Monet sairaanhoitajat tekevät kolmivuorotyötä, joka on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Työ vaatii työntekijältä joustavaa työotetta monella tasolla.  Toisten sairaanhoitajien sairastuminen kuormittaa lisääntyvillä työvuoroilla.  Joustavuus sen sijaan on näkynyt useamman lakon aikana. Moni muu ala laittaa luukut kiinni, mutta sairaanhoitajat jatkavat työtään. Sairaanhoitajat ovat tunnollisia ja ajattelevat  potilaitaan. 

Suuri yleisö arvostaa ja kunnioittaakin sairaanhoitajien tekemää työtä potilaiden hyväksi. Palkka ei kuitenkaan vastaa työn vaativuutta, arvostusta ja koulutusta. Katoavatko sairaanhoitajat esimerkiksi Norjaan hyvän palkan ja arvostuksen perässä? 

Sairaanhoitajien peruspalkka julkisella sektorilla on 2272,42 euroa kuukaudessa sekä lisät. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/muu_dokumentti/julkisen_sektorin_peruspalkat_1.2.2017_lukien_id_8260.pdf 

Ratkaisuna olisi lähihoitajien muuntokoulutus sairaanhoitajaksi. Lähihoitajakoulutuksen arvostusta tulisi nostaa. Lähihoitajakoulutus sisältää anatomiaa ja fysiologiaa,  lääkehoitoa, hoitotaitoa ja monia asioita, joita tarvitaan myös sairaanhoitajan työssä. Aikaisempi osaaminen tulisi huomioida sairaanhoitajien opintojen hyväksiluvussa tehokkaammin.  

Moni kunta kärsii lääkäripulasta. Potilaat eivät saa tarvittavaa hoitoa ja kärsivät hoidon odottamisesta. Sairaanhoitajan koulutus on monipuolinen ja sisältää myös lääketieteen opintoja. Sairaanhoitajat pystyvät työskentelemään tietyissä lääketieteellisissä tehtävissä esimerkiksi työpaikkakoulutuksen myötä.  Lisätyötehtävät tulisi huomioida palkkauksessa. Työn monipuolisuus myös lisää työn mielekkyyttä. Sairaanhoitajien palkkaus tulee saattaa työn vaativuuden tasolle. 

Ammattikorkeakoulun suorittaneiden keskikuukausipalkka on 4 500 euroa. Sairaanhoitajien keskikuukausiperuspalkka myös samalle tasolle. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005467805.html 

Tekisitkö sinä sairaanhoitajan työtä 2274 euron palkalla opiskeltuasi 3,5 vuotta? 

 

Mervi Eskelinen 

Karin Karjalainen 

]]>
15 http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260531-opiskele-35-vuotta-ja-saat-ihan-verollisena-227242-euroa-kuukaudessa#comments Koulutus Koulutus ja sote Politiikka Yhteiskunta Thu, 06 Sep 2018 06:51:34 +0000 Karin Karjalainen http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260531-opiskele-35-vuotta-ja-saat-ihan-verollisena-227242-euroa-kuukaudessa
Isänmaallinen hetki http://heikkiherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260387-isanmaallinen-hetki <p>Koin vahvan isänmaallisen hetken Helsingin yliopistossa eräässä uusille opiskelijoille suunnatussa tiedotustilaisuudessa. Vertailin hetkeäni kotikaupunkini yliopiston fuksina edelliseen hetkeen, jolloin viimeksi istuin uuden koulun penkille. Se tapahtui muutama vuosi sitten New Yorkissa.</p><p>Tilanne oli tietenkin monella tapaa erilainen: Manhattanilla tuotettiin liikkuvaa kuvaa, ja nyt sain tietoa valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Silloin käyttökieli oli englanti ja ympäristö äärimmäisen kansainvälinen, nyt käyttökieli pääosin suomi ja ympäristö vähemmän kansainvälinen. Tämän lisäksi tunnen Helsingin paremmin kuin sen ajan silloisen asuinalueeni Etelä-Bronxissa.</p><p>Kahden kokemuksen välillä oli vielä yksi tärkeä ero: en ole maksanut tähän päivään mennessä Helsingin yliopistolle yhtäkään laskua, ja pian istuisin ensimmäisellä luennolla. Yhdysvalloissa &rdquo;freshmania&rdquo; olisi jo rankaistu kymmenien tuhansien laskulla, ja lisää olisi luvassa.</p><p>Suomalaisen yliopiston tiedotustilaisuuden odottava tunnelma tuntui tässä kehyksessä pyhältä. Mikään ei ole ilmaista, ei varsinkaan tieteenteko ja koulutus. &nbsp;Osasyynä sakraaliin hetkeeni yliopistolla oli myös aikoinaan tapaamani yhdysvaltalaiset, jotka osasivat kertoa Suomesta yhden tärkeän yksityiskohdan: Suomessa on vahva koulutuksen taso, joka leikkaa läpi kaikista maansa yhteiskuntaluokista, joskaan ei näin yksinkertaisesti.</p><p>Suomessa eri kioskien laskuja tulee tietenkin muista lähteistä, kuten valmennuskursseilta, jotka imuroivat opiskelijoiden ja perheiden kassaa vailla takausta koulupaikan saamisesta ja materiaaleihin saa halutessaan menemään kosolti euroja, ja yhtenä epämiellyttävänä suuntana on tietenkin koulutuksen periytyminen. Rakenteiden muuttuessa arvosanoja viilataan toista astetta varten jo yläasteella. Laskut kuitenkin tulevat harvemmin koulun logolla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Julkisella omaisuudella tuettu koko kansakuntaa koskeva koulutus on yksi upeimpia asioita maassamme, eikä sitä pidä väheksyä.</p><p>Kovaa keskustelua koulutuksen ympärillä on jatkettava, mutta meidän on pidettävä mielessä koulutuksen merkitys kokonaisuutena ja osana Suomea ja koko maailmaa; koulutuksesta ja tieteestä puhuessa kyse on tärkeimmistä työkaluista, joilla voimme rakentaa ja vaikuttaa ympäristöömme. Koulutus muodostaa tulevaisuuden kannalta &nbsp;Suomelle tärkeimmän nykyisyyden ja tulevaisuuden resurssin ja selkärangan.</p><p>Yksittäinen ihminen kykenee koulutuksen voimalla vastaamaan oman lähiyhteisönsä tarpeisiin, ja porukalla kyetään vaikuttamaan suurempaan kuvaan kuten kuntaan tai kaupunkiin ja sen kehitystarpeeseen. Tämä johtaa saman yksilön ja yhteisön kykyyn vaikuttaa kansakuntaan, ja näin kykenemme vastaamaan ihmiskunnan tarpeisiin. Tämä on tärkeää tiedon, sen välittämisen, koulutuksen kehittämisen ja resursoinnin kannalta. En usko Suomeen, jossa koulun logolla varustettu lasku on pakollinen työkalu tiedon ja koulutuksen resurssin ja kansallisen selkärangan ylläpitoon.</p><p>Kyse on siitä, mihin haluamme panostaa ja miten näemme Suomen osana itseämme ja ympäröivää todellisuutta. Suomalaista koulutusta ihailleet jenkkikaverini hämmästyivät, kun kerroin koulutuksen ympärillä käydystä keskustelusta ja toimista; kaikkien koulutusasteiden rakenteita yritetään tehostaa vajaalla tiedolla ja koulutuksesta säästämisen koko osumaa on vaikeaa arvioida. Tämä näyttää ulkopuolelta katsottuna kornilta; miksi säästää juuri siitä yhdestä asiasta, missä olemme jotenkin onnistuneet? Eikö kouluttautuminen ja oman yhteisön, kansan ja elämän kehittäminen eteenpäin koulutus kyljessä enää vastaa yhteistä suomalaista näkemystä? Mikä on meidän yhteinen visio, jolla kehitämme itseämme ja lähipiiriämme? Säästäminen riskialttiista paikasta vähällä tiedolla?</p><p>Rakenteita on kyettävä tutkimaan objektiivisesti ja mahdolliset ongelmat on korjattava, mutta se ei tarkoita samaa kuin koulutuksen aliresursointi ja tempoileva päätöksenteko Suomen kannalta elintärkeissä asioissa. Mahdollisuutemme kouluttautua ja se maatamme määrittävänä tekijänä herättää minussa hyvin vahvaa isänmaallisuutta, ja hyvällä ylläpidolla sekä järjestäytyneellä, uuteen tietoon perustuvalla suunnitelmallisuudella kykenemme pitämään uuden tiedon luomisen ja sen kanavoinnin suurina suomalaisina arvoina.</p><p>Näin ainakin toivon. Jos tämä ei vastaa kuvaa Suomesta, niin suunta voi tietenkin olla toinen. Pidetään joka tapauksessa tärkeät asiat mielessä nyt, ensi viikolla, vaalien alla ja erityisesti vaalien jälkeen itsemme, toistemme ja maailman vuoksi. Eikä tällöin tyydytä valittamaan (vaikka sekin on tärkeää), vaan toimitaan itsemme ja toistemme hyväksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koin vahvan isänmaallisen hetken Helsingin yliopistossa eräässä uusille opiskelijoille suunnatussa tiedotustilaisuudessa. Vertailin hetkeäni kotikaupunkini yliopiston fuksina edelliseen hetkeen, jolloin viimeksi istuin uuden koulun penkille. Se tapahtui muutama vuosi sitten New Yorkissa.

Tilanne oli tietenkin monella tapaa erilainen: Manhattanilla tuotettiin liikkuvaa kuvaa, ja nyt sain tietoa valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Silloin käyttökieli oli englanti ja ympäristö äärimmäisen kansainvälinen, nyt käyttökieli pääosin suomi ja ympäristö vähemmän kansainvälinen. Tämän lisäksi tunnen Helsingin paremmin kuin sen ajan silloisen asuinalueeni Etelä-Bronxissa.

Kahden kokemuksen välillä oli vielä yksi tärkeä ero: en ole maksanut tähän päivään mennessä Helsingin yliopistolle yhtäkään laskua, ja pian istuisin ensimmäisellä luennolla. Yhdysvalloissa ”freshmania” olisi jo rankaistu kymmenien tuhansien laskulla, ja lisää olisi luvassa.

Suomalaisen yliopiston tiedotustilaisuuden odottava tunnelma tuntui tässä kehyksessä pyhältä. Mikään ei ole ilmaista, ei varsinkaan tieteenteko ja koulutus.  Osasyynä sakraaliin hetkeeni yliopistolla oli myös aikoinaan tapaamani yhdysvaltalaiset, jotka osasivat kertoa Suomesta yhden tärkeän yksityiskohdan: Suomessa on vahva koulutuksen taso, joka leikkaa läpi kaikista maansa yhteiskuntaluokista, joskaan ei näin yksinkertaisesti.

Suomessa eri kioskien laskuja tulee tietenkin muista lähteistä, kuten valmennuskursseilta, jotka imuroivat opiskelijoiden ja perheiden kassaa vailla takausta koulupaikan saamisesta ja materiaaleihin saa halutessaan menemään kosolti euroja, ja yhtenä epämiellyttävänä suuntana on tietenkin koulutuksen periytyminen. Rakenteiden muuttuessa arvosanoja viilataan toista astetta varten jo yläasteella. Laskut kuitenkin tulevat harvemmin koulun logolla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Julkisella omaisuudella tuettu koko kansakuntaa koskeva koulutus on yksi upeimpia asioita maassamme, eikä sitä pidä väheksyä.

Kovaa keskustelua koulutuksen ympärillä on jatkettava, mutta meidän on pidettävä mielessä koulutuksen merkitys kokonaisuutena ja osana Suomea ja koko maailmaa; koulutuksesta ja tieteestä puhuessa kyse on tärkeimmistä työkaluista, joilla voimme rakentaa ja vaikuttaa ympäristöömme. Koulutus muodostaa tulevaisuuden kannalta  Suomelle tärkeimmän nykyisyyden ja tulevaisuuden resurssin ja selkärangan.

Yksittäinen ihminen kykenee koulutuksen voimalla vastaamaan oman lähiyhteisönsä tarpeisiin, ja porukalla kyetään vaikuttamaan suurempaan kuvaan kuten kuntaan tai kaupunkiin ja sen kehitystarpeeseen. Tämä johtaa saman yksilön ja yhteisön kykyyn vaikuttaa kansakuntaan, ja näin kykenemme vastaamaan ihmiskunnan tarpeisiin. Tämä on tärkeää tiedon, sen välittämisen, koulutuksen kehittämisen ja resursoinnin kannalta. En usko Suomeen, jossa koulun logolla varustettu lasku on pakollinen työkalu tiedon ja koulutuksen resurssin ja kansallisen selkärangan ylläpitoon.

Kyse on siitä, mihin haluamme panostaa ja miten näemme Suomen osana itseämme ja ympäröivää todellisuutta. Suomalaista koulutusta ihailleet jenkkikaverini hämmästyivät, kun kerroin koulutuksen ympärillä käydystä keskustelusta ja toimista; kaikkien koulutusasteiden rakenteita yritetään tehostaa vajaalla tiedolla ja koulutuksesta säästämisen koko osumaa on vaikeaa arvioida. Tämä näyttää ulkopuolelta katsottuna kornilta; miksi säästää juuri siitä yhdestä asiasta, missä olemme jotenkin onnistuneet? Eikö kouluttautuminen ja oman yhteisön, kansan ja elämän kehittäminen eteenpäin koulutus kyljessä enää vastaa yhteistä suomalaista näkemystä? Mikä on meidän yhteinen visio, jolla kehitämme itseämme ja lähipiiriämme? Säästäminen riskialttiista paikasta vähällä tiedolla?

Rakenteita on kyettävä tutkimaan objektiivisesti ja mahdolliset ongelmat on korjattava, mutta se ei tarkoita samaa kuin koulutuksen aliresursointi ja tempoileva päätöksenteko Suomen kannalta elintärkeissä asioissa. Mahdollisuutemme kouluttautua ja se maatamme määrittävänä tekijänä herättää minussa hyvin vahvaa isänmaallisuutta, ja hyvällä ylläpidolla sekä järjestäytyneellä, uuteen tietoon perustuvalla suunnitelmallisuudella kykenemme pitämään uuden tiedon luomisen ja sen kanavoinnin suurina suomalaisina arvoina.

Näin ainakin toivon. Jos tämä ei vastaa kuvaa Suomesta, niin suunta voi tietenkin olla toinen. Pidetään joka tapauksessa tärkeät asiat mielessä nyt, ensi viikolla, vaalien alla ja erityisesti vaalien jälkeen itsemme, toistemme ja maailman vuoksi. Eikä tällöin tyydytä valittamaan (vaikka sekin on tärkeää), vaan toimitaan itsemme ja toistemme hyväksi.

]]>
6 http://heikkiherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260387-isanmaallinen-hetki#comments Kotimaa Koulutus Yliopistojen pääsykokeiden valmennuskurssit Yliopistot ja korkeakoulut Sun, 02 Sep 2018 22:08:13 +0000 Heikki Herlin http://heikkiherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260387-isanmaallinen-hetki
Kiili kiteytti hienosti vuosityöaikamallin idean - Mitä tekee OAJ? http://juvehvilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260384-kiili-kiteytti-hienosti-vuosityoaikamallin-idean-mita-tekee-oaj <p>&nbsp;</p><p>Tampereen kaupunginvaltuutetun Kalle Kiilin Aamulehteen kirjoittamasta mielipidekirjoituksesta on riittänyt tänään puhetta. Kirjoitus on niin epätodellinen, että sitä on helppo luulla vitsiksi, mutta sitä se ei ilmeisesti kuitenkaan ole. Kiili muun muassa kirjoittaa, että missään muussa ammatissa ei määritellä työntekijän velvollisuudeksi kohdata asiakkaita 13,5 tuntia viikossa. Pettämättömän logiikkansa ja koulumaailman tuntemuksensa perusteella Kiili tulee johtopäätökseen, että opettajien opetusvelvollisuuksia voisi nostaa, ja näin kaupunki säästäisi helposti rahaa.</p><p>Viihdearvon lisäksi Kiilin kirjoituksella on toinenkin funktio. Hän tulee nimittäin lipsauttaneeksi sen, mitä kuntapuoli hakee ajamallaan vuosityöaikamallilla. Jos vielä jollekin opetusalalla työskentelevälle on epäselvää, vuosityöaikamallilla pyritään leikkaamaan opettajien palkkoja ja nostamaan opettajakohtaista oppituntimäärää. On järkyttävää, että kaupunginvaltuutettu on niin pihalla koulumaailmasta ja opettajien työnkuvasta, että hän edes provokaatiomielessä kirjoittaa tällaista. Oppituntien lisäksi opettajan työhön kuuluu niin paljon muuta, että harva jos kukaan selviää työstään alle 40 työtunnilla viikossa.</p><p>Nostan kuitenkin Kiilille hattua siitä, että hän sanoo rohkeasti omalla nimellään, mitä ajattelee. Kunnissa halutaan eroon opetusvelvollisuuksiin perustuvasta palkkausmallista, jotta opettajilla pystytään teettämään entistä enemmän työtä entistä pienemmällä palkalla. Tämä on hyvin yksinkertaista. Irvokkainta koko touhussa on edelleen se, että OAJ neuvottelee ja kokeilee hymyssä suin KT:n kanssa näistä palkanalennustalkoista kuuntelematta jäseniään. Vuosityöaikaan ei opettajilla ole mitään intoa. Pitäisikö OAJ:n yläportaan pikkuhiljaa herätä ja nousta polviltaan KT:n edestä? Se olisi työtä, jota ammattijärjestöltä odotetaan.</p><p>Tässä on vielä linkki Kalle Kiilin mielipidekirjoitukseen:</p><p><a href="https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/mielipide-opettajien-tuntimaaraa-voi-nostaa-201176430/" title="https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/mielipide-opettajien-tuntimaaraa-voi-nostaa-201176430/">https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/mielipide-opettajien-tuntimaaraa-vo...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tampereen kaupunginvaltuutetun Kalle Kiilin Aamulehteen kirjoittamasta mielipidekirjoituksesta on riittänyt tänään puhetta. Kirjoitus on niin epätodellinen, että sitä on helppo luulla vitsiksi, mutta sitä se ei ilmeisesti kuitenkaan ole. Kiili muun muassa kirjoittaa, että missään muussa ammatissa ei määritellä työntekijän velvollisuudeksi kohdata asiakkaita 13,5 tuntia viikossa. Pettämättömän logiikkansa ja koulumaailman tuntemuksensa perusteella Kiili tulee johtopäätökseen, että opettajien opetusvelvollisuuksia voisi nostaa, ja näin kaupunki säästäisi helposti rahaa.

Viihdearvon lisäksi Kiilin kirjoituksella on toinenkin funktio. Hän tulee nimittäin lipsauttaneeksi sen, mitä kuntapuoli hakee ajamallaan vuosityöaikamallilla. Jos vielä jollekin opetusalalla työskentelevälle on epäselvää, vuosityöaikamallilla pyritään leikkaamaan opettajien palkkoja ja nostamaan opettajakohtaista oppituntimäärää. On järkyttävää, että kaupunginvaltuutettu on niin pihalla koulumaailmasta ja opettajien työnkuvasta, että hän edes provokaatiomielessä kirjoittaa tällaista. Oppituntien lisäksi opettajan työhön kuuluu niin paljon muuta, että harva jos kukaan selviää työstään alle 40 työtunnilla viikossa.

Nostan kuitenkin Kiilille hattua siitä, että hän sanoo rohkeasti omalla nimellään, mitä ajattelee. Kunnissa halutaan eroon opetusvelvollisuuksiin perustuvasta palkkausmallista, jotta opettajilla pystytään teettämään entistä enemmän työtä entistä pienemmällä palkalla. Tämä on hyvin yksinkertaista. Irvokkainta koko touhussa on edelleen se, että OAJ neuvottelee ja kokeilee hymyssä suin KT:n kanssa näistä palkanalennustalkoista kuuntelematta jäseniään. Vuosityöaikaan ei opettajilla ole mitään intoa. Pitäisikö OAJ:n yläportaan pikkuhiljaa herätä ja nousta polviltaan KT:n edestä? Se olisi työtä, jota ammattijärjestöltä odotetaan.

Tässä on vielä linkki Kalle Kiilin mielipidekirjoitukseen:

https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/mielipide-opettajien-tuntimaaraa-voi-nostaa-201176430/

 

 

]]>
2 http://juvehvilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260384-kiili-kiteytti-hienosti-vuosityoaikamallin-idean-mita-tekee-oaj#comments Koulutus leikkaus Opetusvelvollisuus Vuosityöaika Sun, 02 Sep 2018 19:04:38 +0000 Juho Vehviläinen http://juvehvilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260384-kiili-kiteytti-hienosti-vuosityoaikamallin-idean-mita-tekee-oaj
Koulun oppitunti jota ei ole http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260325-koulun-oppitunti-jota-ei-ole Olen miettinyt ihmisiä elämäni varrella . Joilla ongelmia ajoittain nähdä vaikean päivän yli ja nähdä ylihuomisenkin yli jotta siel se hyvä kaunis päivä on . Se päivä ei ole aina nyt . Mutta jotta lyhyt näköisistä ratkaisuista mielialavaje kuopas olevan aivotoiminta ja katse osaisi nähdä kauaskantoiseksi . Jonkun sortin mentaalipuolen kehitystä itse suggestio oppituntei tarvittas peruskouluissa ala- ja yläasteel . Itselkin huonoi päivii ja niitä on jokaikisel . Mutta kouluissa minun tietääkseni vieläkään tuollasten äärimmäisten tarpeellisten taitojen oppimisiin ymmärretä satsata .<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260325-koulun-oppitunti-jota-ei-ole#comments Kauko näköisyys Koulutus Lyhyt näköisyys Masennus Sat, 01 Sep 2018 10:48:53 +0000 Timo Aunio http://timoaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260325-koulun-oppitunti-jota-ei-ole Panostuksia työhön ja tulevaisuuteen http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259879-panostuksia-tyohon-ja-tulevaisuuteen <p>Elokuun lopussa tehdään isoja päätöksiä, kun hallitusryhmät kokoontuvat tämän vaalikauden viimeiseen budjettiriiheen. Nyt tarvitaan vastuullista linjaa valtiontalouteen ja kaukonäköisiä panostuksia Suomen tulevaisuuteen.</p><p>Rahapäätöksissä ei ole varaa vaalibudjettiin. Talouden nousukaudella on syytä varautua tulevaan matalasuhdanteeseen ja tehdä panostuksia kestävän tulevaisuuden puolesta.</p><p>Välttämättömään korjausvelkaan, kuten teihin ja tietoliikenneyhteyksiin, sijoittaminen on perusteltua.</p><p>Suomen korkeasta osaamisesta on pidettävä huolta. Erityinen huomio on kiinnitettävä koulutukseen ja tutkimukseen. Koulutuksesta on leikattu jo kaksi hallituskautta peräkkäin. Tälle on tultava stoppi.</p><p>Mahdolliset veronkevennykset on syytä osoittaa kaikkein pienituloisimmille. Sosiaaliturvaan kohdennetuista indeksijäädytyksistä tulisi myös luopua.</p><p>Syvään kannattavuuskriisiin ajautunut maatalous tarvitsee kattavan kriisitukipaketin. Täsmäelvytys on huoltovarmuuskysymys. Kysymys on välillisesti jopa tuhansista työpaikoista ympäri Suomen.</p><p>Suomea on rakennettava pitkäjänteisesti tulevia vuosikymmeniä varten.</p><p><a href="https://joonaskontta.fi/">joonaskontta.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elokuun lopussa tehdään isoja päätöksiä, kun hallitusryhmät kokoontuvat tämän vaalikauden viimeiseen budjettiriiheen. Nyt tarvitaan vastuullista linjaa valtiontalouteen ja kaukonäköisiä panostuksia Suomen tulevaisuuteen.

Rahapäätöksissä ei ole varaa vaalibudjettiin. Talouden nousukaudella on syytä varautua tulevaan matalasuhdanteeseen ja tehdä panostuksia kestävän tulevaisuuden puolesta.

Välttämättömään korjausvelkaan, kuten teihin ja tietoliikenneyhteyksiin, sijoittaminen on perusteltua.

Suomen korkeasta osaamisesta on pidettävä huolta. Erityinen huomio on kiinnitettävä koulutukseen ja tutkimukseen. Koulutuksesta on leikattu jo kaksi hallituskautta peräkkäin. Tälle on tultava stoppi.

Mahdolliset veronkevennykset on syytä osoittaa kaikkein pienituloisimmille. Sosiaaliturvaan kohdennetuista indeksijäädytyksistä tulisi myös luopua.

Syvään kannattavuuskriisiin ajautunut maatalous tarvitsee kattavan kriisitukipaketin. Täsmäelvytys on huoltovarmuuskysymys. Kysymys on välillisesti jopa tuhansista työpaikoista ympäri Suomen.

Suomea on rakennettava pitkäjänteisesti tulevia vuosikymmeniä varten.

joonaskontta.fi

]]>
0 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259879-panostuksia-tyohon-ja-tulevaisuuteen#comments Budjetti Koulutus Maataloustuet Talous Tutkimus Thu, 23 Aug 2018 05:50:07 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259879-panostuksia-tyohon-ja-tulevaisuuteen
Pitääkö olla ylikoulutettu? Kyllä, mutta miksi? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259504-pitaako-olla-ylikoulutettu-kylla-mutta-miksi <p>Olen rakentanut talon. Tein tuohon taloon käytännössä kaiken itse. Tein putkityöt. Tein sähkötyöt. Tein vesieristykset. Tein piirustukset. Tein itse kaiken vaikkei minulla koulutusta ollut. Edes ikkunoita en ostanut tehtaasta vaan tein ne itse koska halusin edulliset ja hyvät. Ikkunoiden U-arvo oli noin yksi!</p><p>Ei pidä unohtaa sitä, että muurasin jopa piipun, ja tottakai kiukaan!</p><p>Eilen minulla oli tilaisuus keskustella erään energia alaa opiskelevan opiskelijan&nbsp; kanssa. Hän oli opiskellut jo kaksi vuotta. Hän ei tietänyt edes sitä miten watti määritellään. Entäs sitten joule. Ei hän osannut K-arvojakaan laskea. Kuka osaa - sinäkö?</p><p>Miksi Suomessa vaaditaan ylikoulutusta kun ilman sitäkin pärjää jopa paremmin?</p><p>Olenko minä pätevä? Ja jos niin mihin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen rakentanut talon. Tein tuohon taloon käytännössä kaiken itse. Tein putkityöt. Tein sähkötyöt. Tein vesieristykset. Tein piirustukset. Tein itse kaiken vaikkei minulla koulutusta ollut. Edes ikkunoita en ostanut tehtaasta vaan tein ne itse koska halusin edulliset ja hyvät. Ikkunoiden U-arvo oli noin yksi!

Ei pidä unohtaa sitä, että muurasin jopa piipun, ja tottakai kiukaan!

Eilen minulla oli tilaisuus keskustella erään energia alaa opiskelevan opiskelijan  kanssa. Hän oli opiskellut jo kaksi vuotta. Hän ei tietänyt edes sitä miten watti määritellään. Entäs sitten joule. Ei hän osannut K-arvojakaan laskea. Kuka osaa - sinäkö?

Miksi Suomessa vaaditaan ylikoulutusta kun ilman sitäkin pärjää jopa paremmin?

Olenko minä pätevä? Ja jos niin mihin?

]]>
9 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259504-pitaako-olla-ylikoulutettu-kylla-mutta-miksi#comments Koulutus Opiskelu Wed, 15 Aug 2018 04:36:59 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259504-pitaako-olla-ylikoulutettu-kylla-mutta-miksi
Lapsen 12-vuoden koulu-ura kallis vanhemmille Saksassa! http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259436-lapsen-12-vuoden-koulu-ura-kallis-vanhemmille <p>Saksassa on laskettu paljonko vanhemmat joutuvat maksamaan lapsen koko 12-vuoden koulu-urasta ylioppilastutkintoon saakka. Keskimäärin summa on 20700 &euro;.</p><p>Tämä summa vaihtellee kuitenkin varsin suuresti eri osavaltioissa. Niedersachsenissa eri kulut yhteenlaskettuina olivat 27300 &euro; ja puolestaan Mecklenburg-Vorpommern halvin 14900 &euro;:n kuluilla. Muutenkin ns. uudet osavaltiot (entisesen DDR:n alueet) olivat siellä listan halvimmassa päässä.&nbsp; Suurta vaihtelua selittää se, että eri osavaltioissa osavaltioparlamentit päättävät itsenäisesti mitä maksavat ja mitä puolestaan eivät. Mutta esimerkiksi yhdessäkään osavaltiossa kouluruokailu ei ole ilmaista.</p><p>Tämä osaltaan selittää Saksan ja Suomen veroasteiden eroja, mutta tuskin kuitenkaan kaikkea.</p><p><a href="https://www.bild.de/ratgeber/kind-familie/kind-und-familie/kosten-fuer-einschulung-und-schulzeit-eltern-zahlen-ca-21-000-euro-56648760.bild.html" title="https://www.bild.de/ratgeber/kind-familie/kind-und-familie/kosten-fuer-einschulung-und-schulzeit-eltern-zahlen-ca-21-000-euro-56648760.bild.html">https://www.bild.de/ratgeber/kind-familie/kind-und-familie/kosten-fuer-e...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksassa on laskettu paljonko vanhemmat joutuvat maksamaan lapsen koko 12-vuoden koulu-urasta ylioppilastutkintoon saakka. Keskimäärin summa on 20700 €.

Tämä summa vaihtellee kuitenkin varsin suuresti eri osavaltioissa. Niedersachsenissa eri kulut yhteenlaskettuina olivat 27300 € ja puolestaan Mecklenburg-Vorpommern halvin 14900 €:n kuluilla. Muutenkin ns. uudet osavaltiot (entisesen DDR:n alueet) olivat siellä listan halvimmassa päässä.  Suurta vaihtelua selittää se, että eri osavaltioissa osavaltioparlamentit päättävät itsenäisesti mitä maksavat ja mitä puolestaan eivät. Mutta esimerkiksi yhdessäkään osavaltiossa kouluruokailu ei ole ilmaista.

Tämä osaltaan selittää Saksan ja Suomen veroasteiden eroja, mutta tuskin kuitenkaan kaikkea.

https://www.bild.de/ratgeber/kind-familie/kind-und-familie/kosten-fuer-einschulung-und-schulzeit-eltern-zahlen-ca-21-000-euro-56648760.bild.html

 

]]>
24 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259436-lapsen-12-vuoden-koulu-ura-kallis-vanhemmille#comments Koulutus Saksa Mon, 13 Aug 2018 13:51:57 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259436-lapsen-12-vuoden-koulu-ura-kallis-vanhemmille