ossikurkisuonio Politiikan penkkiurheilija

94% yltää hoitajasuositukseen – Miksi Orpo vastustaa ”desimaaleja”?

Valtiovarainministeri Petteri Orpon johtama kokoomus näyttää jäävän ainoaksi puolueeksi, joka ei kannata sitovaa hoitajamitoitusta vanhustenhuoltoon. Nykyisen suosituksen kirjaaminen sitovaksi ei olisi tilastojen valossa suurikaan temppu.

Eduskunnassa Orpo totesi, ettei sitova hoitajamitoitus toisi ”oikeaa tulosta”. Kaikissa muissa puolueissa ollaan eri mieltä.

”Tilanne tuntuu edelleen olevan heille [kokoomukselle] vaikea. Ilmeisesti kokoomus odottaa terveysjättien kantaa asiaan, eli mitä mieltä on lupa olla”, piruili sdp:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari Twitterissä.

Vaatimus sitovasta hoitajamitoituksesta onkin läheinen tavoite juuri demareille. Esperi Care -kohun keskellä hoitajamitoituksen nosti ensimmäisenä tapetille sdp:n entinen peruspalveluministeri Maria Guzenina, jolla on henkilökohtaisesti kokemusta kahnaamisesta kokoomuksen kanssa hoitajamitoituksesta.

Edellisessä hallituksessa Guzenina ryhtyi ajamaan lakiin kirjausta seitsemästä hoitajasta kutakin kymmentä asiakasta kohden tai 0,7:n hoitajamitoitusta. Hallituskumppani kokoomus piti tavoitetta pöhkönä ja katsoi sen ohjaavan kotihoidosta laitoshoitoon.

Tavoite 0,7:n hoitajamitoituksesta on korkea. THL:n Vanhuspalvelujen tila 2018 -tutkimuksen mukaan nykyisistä yksityisistä ja julkisista toimijoista 21 prosenttia yltää tähän.

Kaikissa puolueissa ei olekaan yhtä hanakasti otettu kantaa siihen, mikä hoitajamitoitusluvun pitäisi olla. Demokraatin haastattelussa esimerkiksi siniset ja vasemmistoliitto katsovat, että 0,7:n pitää olla tavoite, mutta sen toteuttaminen nyt kylmiltään olisi kallis ratkaisu. Torstaina tosin pääministeripuolue keskusta julisti tavoittelevansa 0,7:ää seuraavalla vaalikaudella.

Nykyinen suositus – joka ei siis ole sitova – on 0,5. Sen sementoiminen lakiin ei vaikuttaisi kummoiseltakaan tempulta, koska vain kuusi prosenttia kaikista toimijoista jää rajan alapuolelle. Näyttääkin enemmän siltä, että nykyisen suosituksen kirjaaminen lakiin takaisi, että näissäkin tehostetun palveluasumisen yksiköissä olisi hoitajia siinä missä muuallakin. 0,6:eenkin yltää 59 prosenttia yksiköistä.

Paljon on esitetty kritiikkiä niin kutsuttuja ”haamuhoitajia” kohtaan, eli että kirjoihin on pantu esimiehiä ja muita työntekijöitä, jotka eivät hoitotyöhön osallistu tai asiakkaita oikeasti edes kohtaa. Esimerkiksi kohun keskelle joutunut Esperi Care ilmoitti lauantaina, että jatkossa esimiestyö kirjataan yli puoliksi hallinnon puolelle, kun aiemmin näin ei ollut tehty.

THL on omiin kirjoihinsa tilastoinut työtunteja uudella henkilöstömitoituksen laskentakaavalla vuodesta 2017 alkaen. Kaikkien työntekijöiden kaikkia työtunteja ei enää lasketa asiakastyöksi. Käytännössä esimerkiksi fysioterapeuttien työtunneista vain puolet huomioidaan laskelmissa. Vastaavasti aiempaa useamman ammattiryhmän työpanos huomioidaan asiakastyöksi.

Silti luvut perustuvat ennen kaikkea yksiköiden itse tekemiin ilmoituksiin ja heidän luovuttamiinsa työvuorolistoihin.

///

THL:n tutkimustulokset hoitajamitoituksesta vuosilta 2014 ja 2016 osoittavat, että kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. Alle 0,5:n jäi vuonna 2014 9 prosenttia tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Julkisten toimijoiden parissa osuus oli peräti 12 prosenttia. Kahden vuoden jälkeen osuus oli pudonnut 7 prosenttiin ja julkisellakin puolella hoitajamitoitus jäi alle 0,5:n suosituksen enää 8 prosentissa yksiköistä.

Uuden laskentakaavan vuoksi vuoden 2018 luvut eivät ole vertailukelpoisia. THL:stä on kuitenkin todettu, ettei laskentakaava ole tuonut merkittäviä muutoksia.

///

Sitovan hoitajamitoituksen ja ennen kaikkea sen korottamisen puolesta puhuvat korostavat hoitotyön muuttuneen yhä vaativammaksi. Esimerkiksi keskustan perheohjelmaa ja sen vanhustyön kohtia laatinut, muun muassa Sotainvalidien asuntosäätiön palvelutalossa sairaanhoitajana työskennellyt Hannakaisa Heikkinen korostaa, että yhä useampi asiakas on niin sanotusti kahden autettava, eli vaatii tietyissä tilanteissa kahden hoitajan yhtäaikaista apua.

Paljon on kiinnitetty huomiota myös niin kutsuttuun palliatiiviseen hoitoon, eli parantumattomasti sairaan tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitoon.

”Tehostetun palveluasumisen ympärivuorokautiset yksiköt ovat ihmisten viimeisiä koteja. Tälläkin hetkellä jossakin joku elää viimeisiä hetkiään. Saattohoito ja palliatiivinen hoito on tärkeä osa tehostetun palveluasumisen työtä. Se on myös yksi syy, miksi mitoitusta on pakko tarkastella yli 0,5:n”, sanoo puolestaan hallituksessa vanhuspalveluistakin vastaava peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk).

///

Miksi kokoomus sitten vastustaa sitovaa hoitajamitoitusta? Orpo sanoo, ettei ”ihminen ole desimaali”. Tällä hän haluaa korostaa, että hoitajien määrä perustuisi asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, eikä yksittäiseen lakiin kirjattuun lukuun. Orpon mukaan tällainen ei takaa laatua.

Kokoomuslaiset haluavat viitata ennemmin niin sanottuun ”hoitoisuuteen”. Potilaita ja asiakkaiden luokitellaan hoitoisuusluokkiin eri Rafaela- tai RAI- tai muulla järjestelmällä, jotka pyrkivät tuottamaan tietoa siitä, miten paljon hoitoa kukin asiakas tarvitsee. Kokoomuksessa katsotaan, että jos johonkin hoitajamäärät pitäisi sitoa tiiviimmin, se on juuri näihin hoitoisuusluokkiin, eikä yhteen mekaaniseen lukuun.

Esiin on nostettu myös pelkoa siitä, että lakiuudistus voisi siirtyä hintoihin hyvinkin nopeasti. Salamannopeasti ne siirtyisivät, jos kuntien kanssa ulkoistussopimuksen tehneet yritykset näkisivät lakiuudistuksessa paikan neuvotella voimassa olevat sopimukset uudelleen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Vanhus on kokoomukselle ja Orpolle pelkkä väline. Sillä välineellä tehdään bisnestä, rahaa suoraan veroparatiisiin, ilman, että sitä "joku sosialidemokraatti siinä vieressä vahtii", tahi verottaa. Kaikki lisäkädet tuo kuluja, haittaa bisnestä.

Minä ja mun kamut kokoomuksessa tehdään fyffee. Kateelliset kitisee. Vanhukset kuolee. Eläkerahastot säästyy. Ennen kuolemaa kokoomuslaiset eläkeläiset äänestäköön ensin. Sitten saa kuolla.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Vihaa on ne teot niitä vanhuksia kohtaan, jotka ovat laiminlyötävänä niissä kidutuslaitoksissa. Sanktion pitää olla sitä mittaluokkaa, että yksittäinen tapaus tuntuu vuosituloksessa, eli osingot jää jakamatta.
Julkisella puolella vaikutus henkilöstön palkkaan on monin keinoin järjestettävissä.
Valvonta kaikille on moninkymmenkertaistettava. Siihen on satsattava ja sille valvonnallekin on oltava valvonta, joka tulee takaisinkytkentänä asiakkaan, eli vanhuksen ja omaisten kautta.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Hoivakotikaupoilla 20 MILJONÄÄRIÄ kolmen viimeisimmän verovuoden aikana! (IS)

Valitetaan että kuntien tuottamina palvelut ovat "tehottomia" ja tulevat "liian kalliiksi", mutta entä sitten...?
- Onko jotenkin moraalisesti ja inhimillisesti paremmin, että vanhusten lautasilta ja hoidoista, sekä alimitoitetun henkilöstön selkänahasta kerätään hiki päässä sijoittajille HUIPPUTUOTTOJA ja johtajille PÄÄOMATULOMILJOONIA...?!

Radiossa kerrottiin porilaisesta, järjestopohjalta tmv. toimivasta, VOITTOA TAVOITTELEMATTOPMASTA hoivakodista, jossa kaikki kuulosti olevan kunnossa-niin henkilökunnan kuin asukkaidenkin suusta kuultuna.
Hoitajamitoituskin oli 0.6.

- Eikö yleisemminkin olisi paremmin että verotuloja tuottavia ja palkkatulonsa paikallisesti "kiertoon kuluttavia" työntekijöitä olisi riittävästi ja ruoka lautasella hyvää, ravitsevaa ja monipuolista,KUIN ETTÄ toiminnalla ENSISIJAISETI yritetään maksimoida sijoitustuotot ja johdon pääomatulomiljoonat..?!
- Apunen väitti aamuteeveessä että voitot ja tuotot menevät yrityksen uusinvestointeihin ja kehittämiseen. P-skapuhetta sanon minä!
Petteri Orpon tapaan Apunenkin kunnon kokoomuslaisena näyttää PUOLENSA VALINNEEN!

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

En nyt lähtisi kovin käymään huutokauppaa onko se 0,5 vai 0,7 vai peräti 0,8 tuo hoitajamitoitus enemmänkin se on työnjohto ja palkkaus kysymys.
Kuitenkin 0,7 mitoitus tuntuu sopivaltanipa antaa raamit niin julkiselle kun yksityiselle puolelle.

Tämä episodi tulee ratkaistuksi kun vanhushoivavastuu siirtyy sote ja maakuntamallille. Kuten on todettu että vaikka tarvittaisiin 0,8 mitoitusta kunta maksaa vain 0,5 mukaan siis vika on paljolti palvelun tilaajassa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Aika kummallista on tuo väittely henkilömitoituksesta; onko 7,7 oikeampi tarveluku kuin nykyinen suositus 0,5. Voi olla. Se tässä ei kuitenkaan ole olennaista. Laki turvaa vain minimin, oli se kumpi tahansa. Minimin päälle yritykset ja yhteisöt voivat perustaa virkoja todellisen tarpeen mukaan. Ne usein myös laskuttavat erikseen kaikesta, mikä menee varsinaisen perushoivan yli. Sekään ei pysy kohtuudessa. Vessapapperin vaihto voi maksaa kymppejä tai kuulua hoitajan perustehtäviin. Käytäntö on monen kirjavaa. Valvonnan pitäisi puuttua siihenkin. Pahinta kuitakin on, ettei varojen ja hoitajien puutteessa tehdä mitään. Sellainen on tahallaan järjestetty tilanne.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ne THL:n luvut perustuvat toimijoiden omiin ilmoittamiin lukuihin. Siis niihin joissa on niitä Börje Börgelssöneitä todellisten hoitajien sijasta. Tai epäpäteviä jne.

Orpo ei halua keskustella desimaaleista, sillä ne muuttuisivat sitoviksi ja mahdollisesti niiden alittaminen rangaistavaksi. Nyt kysymys on vain sopimusrikkomuksista, joista ei joudu edes korvauksia maksamaan. Siispä Kokoomus haluaa pysyä niissä sopimuksissa kun ne voi rahanhimossa kutakuinkin vapaasti jättää noudattamatta. Paskat siis vanhuksista kun vaalirahoittajien pitää tehdä maksimaalista voittoa - se voisi olla Kokoomuksen rehellinen vaalislogan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Asiakaskyselyissä yksityiset menestyivät myös paremmin.

Tärkeintä olisi nyt kiireesti lopettaa julkinen puoli ylihintaisena ja heikkolaatuisena

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

No on sulla ainakin pokkaa. Päivän naurut...

Tärkeintä olisi saada vanhuksille toimivat ja luotettavat palvelut. Suuret ketjut ovat juuri ilmoittaneet varsin selvästi olevansa kyvyttömiä toimittamaan sitä mitä tarjouskilpaluissa lupaavat, joten yksityinen sektori on todistanut kyvyttömyytensä. Ja koska en ole Kokoomuslainen, en suosi kyvyttömen huijareiden tuottamia palveluita. Jäljelle jää julkinen sektori ja kolmas sektori. Katsotaan sitten joskus jos ykstyinen sektori kykenisi hoitamaan jonkin hieman vähemmän haastavan ja vähemmän kriittisen toiminnon ensin kunnialla. Nostetaan sitten sitä haasteen tasoa jos selviävät niistä perusjutuista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Jätit sitten lukematta THL:n asiakaskyselytulokset ja nyt naureskelet tyhmyyttäsi?

Yksityinen voitti sekä toimipaikka- että asiakaskyselyissä. Lisäksi julkinen maksaa noin puolet enemmän eikä se edes maksa veroja. Joku voisi sanoa yhden hyvän syyn miksi julkista pitäisi rahoittaa enää yhtään?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #7

Jätit sitten lukematta viimepäivien uutiset kaikista medioista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Luin huolellisesti. Lööppien lisäksi voin tietysti etsiä myös isompaa kuvaa statistiikasta.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #10

Statistiikasta voi tosiaan etsiä surempaa kuvaa. Siinä auttaisi huomattavasti jos myös ymmärtäisi niiden statistiikkojen ongelmat ja olisi lehdistä lukenut nekin uutiset joissa noiden statistiikkojen taustat kerrotaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #7

Pekka, kerrohan keille tuo THL:n asiakaskysely oliskaan osoitettu. Siis mikä tai mitkä tahot vastasivat kyselyyn. Itse en nimittäin löytänyt kyselyn kohdetta THL:n julkistamasta kyselyn tuloksesta.

Ettei vain vastaukset olisi saatu palvelun tilaajilta ja tuottajilta?

Ilmeisesti puhut samasta tutkimuksesta, josta IL:ssä kirjoitetaan? "Tuoreimmat tiedot ovat viime vuoden huhtikuulta. THL kysyi 2 158 hoitopaikan vastaavilta hoidon laadusta, saatavuudesta, palautteen keräämisestä ja palvelujen kehittämisestä. THL sai vastaukset 1 920 toimipaikasta." https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9d4db9f7-a01...

Luottamus tulokseen taitaa olla kyseenalainen uusien uutisointien valossa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Lehdissä on uutisoitu myös THL:n ASLA-tutkimusprojektista jossa kokemuksia on kysytty asiakkailta, omaisilta ja omahoitajalta. Yksityinen päihitti sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa julkisen lähes kaikissa kategorioissa.

https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/asla/julkinen/s...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #18

Jos noin on, yksityinen pärjätköön. Jos ei ole vuosikate pitää mennä koko toiminnalle myös muutamasta, yksittäisestä tapauksesta, sanktiona. Sakko pitää olla tuntuva! Mallia jenkeistä!

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #18

Ylivoimainen osa vastaajista oli omahoitajia.Ja HUOM erot olivat pieniä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #18

#18 Pekka Pylkkönen

Kyllä löytyy monenlaista kyselytutkimusta, mutta aina kannattaa kiinnittää huomiota siihen keille kyseinen kysely on tehty ja etenkin mitkä tahot ovat vastanneet. Vasta tuon perusteella voi muodostaa oman mielipiteen, eikä uskoa sokeasti mitä kyselyn tehnyt taho kertoo. Niin on tuon mainitsemasi THL:n ASLA-tutkimusprojektista saadusta tuloksesta. Kun vastaajina on enin osa omaishoitajia, niin voi päätellä mikä on heidän vastauksensa arvo puhuttaessa laitoshoidon palveluntasosta tai/ja palvelutaso palvelusta vanhuksen kotiin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #11

Julkinen laitos THL ei siis osaa tehdä kyselyä niin, että se kertoisi todellisen tilanteen.

Olisiko tämä kysely pitänyt antaa yksityisen yrityksen tehtäväksi?

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Petteri lienee käynyt samaa koulua kuin Alexanderkin - ainakin mitä tulee matematiikkaan:-)

Ek-keskustelussa hän korosti 0,65 keskiarvoa, jota hän piti todisteena siitä, että emme tarvitse minkäänlaisia minimikirjauksia.

Kun tiedetään, että keskiarvo muodostuu sitä pienempien ja sitä suurempien lukujen kautta, ja kun tiedämme, että yksityisissä hoitolaitoksissa harrastetaan ns. "haamuhoitajatilastointia", niin alle 0,5 mennään monissa paikoissa.

Näitä alittajia vartenhan tätä hoitajamitoitusta juuri vaaditaan. Eihän se vaatimus haittaa sellaista toimijaa mitenkään, joka hoitaa asiansa oikein!

Mutta näille lusmuilijoille se on kauhistus - niin kuin pitääkin!

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Eihän mitoitus tosiaan rehellisiä yrittäjiä haittaa yhtään. Mutta Orpo ja Kokoomus ylipäätäänkin on erikoistunut ajamaan ketkujen ja lusmujen asiaa. Kyvyttömien puolue auttaa aina vain kyvyttömiä yrittäjiä, ei kyvykkäitä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Nyt jälkiviisaana voisi todeta että 2017 perustuslakivaliokunnan päätös kieltää julkiskunnallinsen sosiaalipuolen yhtiöittäminen taisi olla suuri virhe ajatellen vastapainona näille suurille Mehiläis, Attendo ja Esperi Carelle.

Juha Kokkinen

Olisko hyvä idea kysyä asiantuntijoilta eli hoitajilta itseltään, paljonko hoitajia tarvitaan että homma hoituu.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Mitään muuta syytä "desimaalien" vastustamiseen ei kokoomuksella voi olla kuin omien rahoittajiensa ja kannattajiensa auttaminen vanhustenhoidon laiminlyönnissä ja voittojen kotiuttamisessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Nähdäkseni tähän on merkittävä syy se, että asian kirjaaminen lakiin toisi aivan toisen tasoiset sanktiot näille yksityisille firmoille.

Antamalla vääriä tietoja joutuisi oikeudelliseen vastuuseen ja raportoinnista tulisi todennäköisesti tiukempaa. Nyt näitä sitovat vain sopimukset ja mahdolliset rikkeet käsiteltänee usein vain inhimillisinä virheinä tms ja painetaan villaisella.

Kaikki THL:n kyselyt hoitajamitoituksesta ovat hoitoyksiköiden päälliköiden antamia tietoja, joiden oikeellisuutta THL ei pysty tarkastamaan eikä tarkasta. Lisäksi ne kerätään yhden viikon aikana vuodessa ennalta tiedotettuna aikana, joten voidaan myös pitää suurempaa määrää työssä tuolloin. Ja 51 muuta viikkoa voidaan hoitaa toisin.

Suora THL:n asiantuntijan sitaatti:
"Tiedot kerätään yksiköiltä kyselyllä, jonka kattavuus on THL:n mukaan erinomainen. Hoitoalan työntekijäjärjestöt ovat väittäneet, että tietoja kaunistellaan ja työvuorolistoja paikkaillaan esimerkiksi sijaisilla. THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa myöntää, ettei THL voi tarkistaa mistään, pitävätkö annetut tiedot paikkansa. Hän kuitenkin huomauttaa, että tietojen vääristely olisi vaikeaa, sillä tiedot ilmoitetaan joka päivä THL:n määrittämän seurantaviikon aikana."

Tällä hetkellä voi siis vastata täysin puutaheinää joutumatta siitä mitenkään vastuuseen. Kun katsoo miltä alan etiikka ja moraali vaikuttaa, niin voiko joku uskoa etteikö annettaisi vääriä tietoja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oliko näyttöä siitä että yksityisen puolen vastaavat hoitajat valehtelisivat jotenkin enemmän kuin julkiset hoitajat?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei sellaista näyttöä, mikä sinulle kelpaisi.

Voit toki vapaasti uskoa, ettei esitetyissä väitteissä ole perää kuten tässä tämänpäiväisessä uutisessa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/270788-ministeri-...

Minä en usko. On esitetty aika paljon väitteitä, jonka mukaan yksityisellä puolella näitä kontrolloidaan ja jopa uhkaillaan epäkohdista ilmoittamisesta.

Kuitenkin esim AVI:t kertovat, kuinka suurin osa valituksista tehdään yksityisistä.

"Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia
Aluehallintovirastoista ja ammattijärjestöistä kerrotaan, että yksityisen vanhustenhoidon epäkohdista on ilmoitettu selvästi enemmän kuin julkisen."

https://yle.fi/uutiset/3-10620131

Minulla ei ole poliisin valtuuksia, jotta voisin ruveta asiaa kunnolla tutkimaan. Sen sijaan Esperi näemmä uhkaili poliisilla Salla Vuorikoseka haamuhoitajista kertovan artikkelin tukimuksissa. SK (maksumuuri).

https://suomenkuvalehti.fi/vuorikoski/ala-puhu-med...

Vuorikoski kirjoitti Esperistä jo 2016:
https://yle.fi/uutiset/3-9349789

Sinun mielestäsi tässä on ilmeisesti vain savua ilman tulta.

Minun mielestäni se olisi todella outoa, että joka puolelta kerrottaisiin samoja valheita.

Edit. Lisätän sen verran, että julkisella puolella vastaava saattaa toimia myös virkavastuulla, joka asettaa tiukemmat rajat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Samalla AVI myös kertoo että suurin osa (suhteellinen yliedustus) kanteluista, joka on vakavin valitus, tehdään julkisesta. Ja sekä THL:n hoitopaikkakysely että asiakaskysely osoittavat samaan suuntaan - laatumittarit hoitopaikkakyselyssä ovat yksityisen eduksi ja asiakkaiden, omaisten sekä omahoitajien kokemukset ovat yksityisellä parempia.

Ei tästä nyt oikeasti sataprosenttista varmuutta saa kukaan, mutta aika hulvattoman kevyesti asia on käännetty yksityisyrityksiä ja markkinoita vastaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #25

THL:n hoitopaikkakyselyyn suhtaudun varauksella lukuisista jo mainitusta syistä.

Missä on tietoa tuosta asiakaskyselystä, ethän vaan tarkoita sillä yli kahdeksan vuotta sitten tehtyä kyselyä vuodelta 2010? Paljon on tapahtunut tällä välin mikäli sitä tarkoitat.

Tuolta en tuntunut löytävän tietoa tuoreesta asiakaskyselystä.

https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/toimivat-vanhus...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #31

Ylempänä linkki THL:n ASLAan. Käynnistyi 2015, ekat tulokset 2016 ja päättyy 2020.

En itsekään pidä kyselytutkimuksia kovin hyvänä muuta kuin vertailemaan ryhmiä. On toki MAHDOLLISTA että hoitopaikkakyselyssä on bias, mutta yhtä hyvin argumentoiden voidaan sanoa ettei ole. Ensinnäkin tuloksilla on luultavasti merkitystä resursoinnissa. Jos hoitaja sanoo että kaikki on kunnossa vaikka kokee toisin, lisää resursseja tuskin on luvassa. Toiseksi tulokset olivat yksityisellä ja julkisella niin lähellä toisiaan että se sulkee intuitiivisesti pois järjestelmällisen ja raskaan liioittelun. THL:n oma arvio oli myös että vastaukset olivat luotettavia. Kenties heillä on mittausmenetelmistä ja vastauksista tietoa meitä enemmän jotta he uskaltavat sanoa noin.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #32

Tuo ASLA on hyvin mielenkiintoinen juuri vertaillessaan yksityisiä julkiseen. Yksityiset saivat järjestään parempia arvosanoja, mutta usein vain vähän. Joissain kohdin kylläkin jo enemmänkin. Omahoitajat vastasivat varsin samantasoisesti molemmin puolin, poikkeuksiakin oli.

Ristiriitaisia tietoja lentelee. Pekka, mainitsit aiemmin, että julkiset ovat puolet kalliimpia tms. Onko lähdettä?

Ei voida sulkea pois, että yksityisellä puolella enemmän manipuloidaan erilaisten seurantojen ym. tuloksia ja painostetaan työntekijöitä. Uskottava selittäjä olisi erilainen suhde toiminnan tarkoitukseen, kun toisille raha olisi tärkeä itse palvelun rinnalla. Se olisi tietenkin hyvä saada todennettua todeksi tai pödyksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #52

Ohessa oli juttua suurimpien kaupunkien kustannuksista.

Helsingissä yksityinen 129€/pv ja julkinen 178€/pv.

https://www.aamulehti.fi/a/24062595

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kun on syntynyt sellainen kuva, että vähille HOITOhenkilöille sälytetään myöskin siivousta ja ruoan laittoa, niin hoitajamitoitusta tuskin tarvitsee muuttaa, jos muut kuin hoitohenkilöstö suorittavat em. toiminnot.

MUTTA! Sehän ei käy koska firman pitää tehdä tulosta minimimäärällä henkilökuntaa. Koskahan talonmiehenkin toimet sisällytetään hoitajien toimenkuvaan?!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Verikokeitako jokaisesta pitäisi koko ajan ottaa? Sitähän se hoiva on että pidetään huolta perustarpeista, hygienista ja ympäristöstä. Ei se nyt mikään teho-osasto kuitenkaan ole.

Käyttäjän ilpoilvesluoto kuva
Ilpo Ilvesluoto

Pidetään huolta perustarpeista. Siivoa ensin huone ja ota sen jälkeen verikoe, jos aikaa jää, niin tee puuroa. Huomenna sitten leikkaat nurmikon, käyt kaatopaikalla tyhjentään kertyneen kuorman ja sen jälkeen annat lääkkeet... Tehokasta

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kun kunta tekee sopimuksen hoivapalvelusta, mikään ei kai estä kirjaamasta sopimukseen hoitohenkilökunnan määrää hoidettavia kohden. Toisaalta määrällä ei voi korvata laatua. Myös asiakkaiden vaatimukset vaihtelevat. Jotkut valittavat hyvästäkin palvelusta. Laadun minimitasoa ei voi kirjata sopimukseen eikä lakiin?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Onhan se niihin sopimuksiin kirjattu. Viimepäivinä on voinut lehdistä lukea, että sopimuksen allekirjoituksen jälkeen moni on yksinkertaisesti jättänyt sopimukset noudattamatta tai kirjannut mielikuvitusystäviään hoitajiksi. Mitään uutta tosin siinä ei ole, saman on voinut ammattiliittojen tiedostteista lukea jo kauan sitten.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Tarkoitatko, että hoitajamäärä on sopimuksissa mutta kunnat eivät piittaa sopimusrikkomuksista?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #27

Tuottajat eivät piittaa sopmuksista ja kunnat eivät valvo sopimusten noudattamista. Sopimusten rikkomisesta harvoin myöskään tulee sanktioita, koska sitä varten on ne Kokoomuksen kuntapoliitikot, että säästävät kaikki rahat pois valvonnasta. Niinpä jää omavalvonta, eli työvuorolistoihin kirjatuista mielikuvitusystävistä ei jää kiinni koska kukaan ei kantele itsestään. Jos joku työntekijä julkeaa raportoida väärinkäytöksistä, niin niille toki välittömästi annetaan kenkää.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #33

Täydellinen päättely; sopimuksista ei voi pitää kiinni, kun Kokoomus ei anna rahaa sopimusten valvontaan. Toimittajat voivat siis rikkoa sopimuksia mielin määrin, kun niitä ei valvota.

Jos asia on näin yksinkertainen, ratkaisu on tietenkin se, että Kokoomukselta otetaan pois valtuudet rahanrakoon:)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #37

Ja mikä näyttäisi kokoomukselle olevan kaikkein tärkeintä on se, ettei hoitajamitoituksen puuttumisella ole rangaistusmahdollisuutta palveluntuottajalle. Laiminlyönti palvelusopimuksessa sovittuun voidaan aina laistaa ilman seuraamuksia. Tämän vuoksi jo pitää valtioneuvoston vahvistaa mitoitus asetuksella. Aivan vastaavaan tapaan kuin varhaiskasvatukseen liittyen on tehty.

Kokoomuksella on "oma lehmä ojassa" puolustamalla vain suuren rahan valtaa. Vanhuksista viis veisaavat. Jopa turvapaikanhakijoista enin osa on ilman turvaan oikeuttavaa hakemisperusteita ja ovat paljon paremmassa asemassa. Kokoomuksella on todellakin erilainen arvopohja.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #41

Sanktiot määritellään sopimuksessa. Jos ne sieltä puuttuvat, se on tilaajan vika, ei kokoomuksen.

Kokoomus ei yksin pysty käyttämään valtaa mutta on hyvä syntipukki kaikkiin epäkohtiin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #45

Niin Matti, mutta kerrohan miksi sitten varhaiskasvatuksen asetus on säädetty ja siihen otettu yksityiskohtaisemmat hoitajamitoituksen vaateet määrineen. Miksi tuo on tällä hallituskaudella sopinut myös niin kokoomukselle kuin keskustallekin, mutta ei sitten vanhuksia ja vammaisia koskevaan palvelutuotantoon?

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180753#...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #47

Niin Sirpa, demokratiassa enemmistö päättää, ei Kokoomus. Omasta mielestäni hoitajien määrästä voitaisiin aivan hyvin antaa asetus samaan tapaan kuin varhaiskasvatuksenkin osalta on tehty. Määrä ei kyllä korvaa laatua mutta laadusta on kovin vaikea määritellä minimitasoa.

Valtio voisi työllistää "työttömyystoihin" etenkin nuoria pitkäaikaistyöttömiä. Olin hiljattain viikon sairaalassa ja huomasin, että siivous- ja aputyötä tekivät pääasiassa maahanmuuttajat.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Se hoitajamitoitus tarvitaan myös, jotta poliisilla on helppo tutkintapiste. Jokainen kuolemantapaus, johon poliisi kutsutaan, olisi rutiinina aina, oliko riitävästi hoitajia? Jos ei ollut, jo siitä pitäisi olla merkittävä sanktio -vuositasolla tuntuva, osingot eliminoiva. Sitten kuolemantuottamuksesta aina sen mukaan, mitä laki kussakin tapauksessa määrää, syylliset on tuomittava. Toimitusjohtajaa tulisi aina lähtökohtaisesti syyttää siitä riippumatta, kuinka suuri yritys on kysymyksessä. Toimitusjohtaja vastaa koko yrityksestä. Sitä ei voi delegoida!

Käyttäjän ppauto kuva
Janne Pirinen

Niin. Onko 0,7 pari desimaalia enemmän kuin 0,5 vaiko kenties 40 prosenttia enemmän?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Täällä on helppo heitellä vanhustenhoitoon yhä suurempia mitoituksia.

Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat siis karkeasti ottaen 40 %, kun noustaan 0.5 -> 0.7. Sekä yksityiset että julkiset toimijat palkkaavat kyllä lisää hoitohenkilöstöä, mutta lasku menee tietenkin kuntalaisille.

Tietääkö joku, paljonko (meur/vuosi) omassa kunnassa käytetään rahaa vanhusten hoitoon ja montako miljoonaa tuo lisäys tarkoittaisi. Ruvetaanko myös keskustelemaan, mistä vastaavasti vähennetään (poliisi, koulut, sairaalat) ?

En vastusta vanhustenhuollon parantamista (kukapa vastustaisi), mutta se pitää tehdä kustannustehokkaasti - huomioimalla kunkin hoitokodin , henkilöstön ja hoidettavien tilanne ja kunto sekä teknologian kehitys.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Mika, tässä vaiheessa riittää vallan mainiosti, kun viedään asetuksella voimaan vähimmäismäärä 0,5. Se sama joka on suosituksena. Näin saadaan aikaiseksi sopimusrikkomuksiset vahingonkorvausten piiriin eli mahdolliset rangaistusseuraamukset sopimusrikkomuksista. Nythan suosituksia voidaan kiertää esim. haamuhoitajilla työvuorolistoissa ja ilman seuraamuksia. Nuhtelulla pääsevät. Ei hyvää arvopohjapolitiikkaa kokoomukselta.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Eikö sitten olisi parempi miettiä kerralla vähän laaja-alaisempi ratkaisu kuin lähteä huutoäänestyksen jälkeen viemään asetuksella yhtä lukua, joka ei mitenkään huomioi eroja hoitokodin tila- ym. ratkaisuissa, henkilöstön osaamisessa, hoidettavien vanhusten kunnossa puhumattakaan teknologian kehityksestä ?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #43

Mikään ei estä asetukseen kirjaamista yksityiskohtaisempia vaatimuksen tasoja. Aivan kuten on varhaiskasvatuksesta säädetyssä asetuksessa.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180753#...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #46

Käsittääkseni Orpo tarkoitti juuri sitä. Mietitään ensin parlamentaarisesti mitä tehdään ennen kuin lähdetään lyömään lukkoon yksityiskohtia.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #46

"enintään kahdeksaa enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden"

Heheh..

Pitäisiköhän asetuksia sorvailevaan henkilöstöryhmäänkin laittaa miniminä ainakin yksi suomenkieltä taitava henkilö kymmentä lainlaatijaa kohti! :)

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #50

Juu, eipä kyllä minullakaan ole kovin ruusuinen kuva 'parlamentaaristen' työryhmien tekemisen tasosta viime vuosilta. Sanontahan taitaakin kuulua jotenkin tyyliin "hyvä diktaattori on parempi kuin huono demokratia" :)

Liisa Nyqvist

Voisiko joku sanoa minulle, mitä tuo 0,5 hoitajaa/asukas tarkoittaa?
1) jos se tarkoittaa, että hoitajia on kokonaisuudessa 0,5, silloin hoitajia on esim. 20 asukasta kohti 10 yhteensä kaikkien vuorojen ja kaikkien viikonpäivien aikana.

2) jos 0,5 tarkoittaa, että joka vuorossa (aamu, ilta ja yö) kaikkina viikon päivinä on 0,5 hoitajaa/asukas, silloin hoitajia pitää kokoaikaisesti olla 2,2/asukas. Kun vielä huomioidaan vuosilomat ja muut lakisääteiset vapaat (yli 1 kk), yhtä asukasta kohti tarvitaan hoitajan työtä 2,2-2,3 henkilötyövuotta. Kun lasketaan palkka, lomaraha + muut sivukulut, tästä on helppo todeta, millainen kustannus pelkkä hoitajien palkkaaminen on. Lisäksi palkkakuluja tulee muusta henkilökunnasta (ruokahuolto, siivous, vaatehuolto, virkistystoiminta). Monissa muissa yrityksissä toimenkuvat tarvittaessa joustavat, mutta hoitotyössä se ilmeisesti ole mahdollista, koska pienikin poikkeama tehtäväkuvassa olisi poissa varsinaisesta hoitotyöstä. Lisäksi hoivakodeissa ovat kiinteistö- ja useat muut kustannukset kuten ruokatarvikkeet, sähkö, vesi, tietoliikenne, taloushallinto jne.

En tiedä, paljonko kunnat hoivayrityksille maksavat per asukas, mutta veikkaan, että näillä kriteereillä todelliset kustannukset ova pikemminkin yli kuin alle
10.000 €/kk/asukas.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset