ossikurkisuonio Politiikan penkkiurheilija

Sote-analyysi: Oppositiolle 100 milj. euron paikka haukkua Sipilää ja Orpoa

Valinnanvapautta koskevien pilottihankkeiden merkitys hallitukselle kasvoi kertaheitolla, kun perustuslakivaliokunta perjantaina linjasi, että soten valinnanvapauden siirtymäaikoja ja vaiheistusta on lisättävä.

Valinnanvapautta ajaneelle kokoomukselle pitkät siirtymäkaudet ja vaiheistus olisi myrkkyä ilman pilottihankkeita. Pilotit kun käytännön tasolla kuitenkin juurruttavat uutta järjestelmää, vaikka lainsäädännön vaiheistus ja siirtymäkaudet laahaisivat perässä.

Kokoomuksen Petteri Orpon on ensi keväänä paljon helpompi myydä vaalitoreilla äänestäjilleen sitä, kuinka valinnanvapaus kussakin vaalipiirissä käynnistyy pilottihankkeiden myötä kuin että valinnanvapaus toteutuu sitten joskus, vaikka SDP ja Antti Rinne pitääkin sitä hölmöilynä ja muistuttaa tästä kaikissa vaalitenteissä.

Aivan mukisematta oppositio tuskin tulee valinnanvapauspilotteja nielemään eduskunnan suuressa salissa. Perustuslakivaliokunta totesi perjantaina pilottihankkeiden olevan ongelmallisia, kun ne käynnistyvät hyvissä ajoin ennen valinnanvapauslakeja.

Ongelmallinen tässä yhteydessä tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin että kuohuviinin kittaaminen vappuna Ullanlinnanmäellä on ongelmallista, koska järjestyslaki kieltää yksiselitteisesti päihdyttävien aineiden käyttämisen taajamien yleisillä paikoilla.

Kyllä siitä voi sormeaan heristää, mutta ei sitä kukaan tule oikeasti kieltämään.

Oppositiolla on kuitenkin 100 miljoonaa parempaa syytä vastustaa pilottihankkeita kuin Suomen järjestyslaki. Sen verran lisäeuroja Sipilän hallitus on varannut hankkeisiin. Pilotteja varten oli alun perin varattu 100 miljoonaa euroa, mutta summa päätettiin tuplata, koska kaikki maakunnat hakivat valtionapua omiin kokeiluihinsa yhteensä 293,4 miljoonan euron edestä. Pelkästään Uusimaa haki 67,3 miljoonaa euroa.

Ensimmäisen erän jakamisesta päätettiin toukokuussa ja seuraavasta 100 miljoonan euron erästä päätetään syksyllä. Oppositiopuolueet saavat perustuslakivaliokunnan lausunnosta hyvän keppihevosen tivata kyselytunnilla pääministeri Juha Sipilältä ja Orpolta, miksi leikkausten keskellä rahaa pannaan sellaisiin hankkeisiin, joita perustuslakivaliokunta pitää ongelmallisina.

Vielä suurempi meteli olisi noussut, jos rahat olisi hankittu valtion omaisuutta myymällä, kuten Sipilä kehysriihen infossa huhtikuussa ennakoi. Nyt toukokuun lisätalousarvion yhteydessä päätettiinkin rahoittaa pilotit tulevien vuosien budjeteista. Selvisi, että kehysriihen pelikirjoihin oli jätetty taktinen ”esimerkiksi” – pilottien lisärahat voitaisiin ottaa esimerkiksi valtion tasetta käyttämällä.

Kokonaan oma lukunsa on perustuslakivaliokunnan kirjaukset valinnanvapauslakien notifioinnista komissiolle.

Mutkat suoraksi vedettynä kyse on siitä, että EU:n komissio kävisi lait läpi ja arvioisi, antaisiko Suomen valtio kiellettyä valtiontukea maakuntien julkisille liikelaitoksille esimerkiksi konkurssisuojan muodossa, kun ne toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, joilla vastaavaa suojaa ei ole.

EU-jargonissa käytetään termejä taloudellinen ja ei-taloudellinen järjestelmä. Valtiontukea voi olla vain ”taloudellisessa järjestelmässä”. Ei-taloudellisessa järjestelmässä ei määritelmällisesti ole taloudellista kilpailua, jolloin kiellettyä valtiontukea ei voi olla. Hallitus katsoo, että valinnanvapaudesta huolimatta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on ”ei-taloudellinen” muun muassa siksi, että rahat tulevat järjestelmään julkisista varoista ja kyse on kaikkien suomalaisten saatavilla olevista samanlaisista peruspalveluista. Päätelmänä on, että valtiontukea ei myönnetä, eikä notifiointia todellakaan tarvitse tehdä.

Perustuslakivaliokunnan kirjaukset notifioinnista ovat monipolvista punnintaa. Yhtäältä se painottaa EU:n ”vilpittömän yhteistyön periaatetta” eli velvollisuutta notifioida komissiolle kaikki epäilyt valtiontuista – myös sellaisista, joita valmistellaan (valinnanvapaus). Se katsoo, että notifiointi parantaisi selvästi sellaisen järjestelmän oikeusvarmuutta, joka tuottaa perustuslain takaamia perusoikeuksia koskevia palveluita eli sote-palveluita.

Toisaalta perustuslakivaliokunta korostaa, että päätös notifioinnista kuuluu hallituksen toimivaltaan. Eikä notifointia tarvitse tehdä, jos epäilyä kielletystä valtiontuesta ei ole. Hallituksen harkinnassa siis on, onko epäilyä vai ei. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että Suomella on mahdollisuus määritellä sosiaali- ja terveyspalvelut ”yleistä taloudellista etua koskeviksi palveluiksi eli ns. SGEI-palveluiksi”. Näihin SGEI-palveluihin ei sovelleta valtiontukisäädöksiä, eikä niitä tarvitse notifioida.

Oman lisäväreensä – ainakin julkiseen keskusteluun – tuo tulkinnat suomalaisvirkamiesten ja komission virkamiesten keskusteluista. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen lyttäsi Helsingin Sanomissa, ettei niillä ”ole mitään oikeudellista merkitystä”. Ei tietysti olekaan, mutta mikäli perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja hallituksen virkamiehiä on uskominen, oli komission ylin virkamiesjohto näissä epävirallisissa keskusteluissa nimenomaisesti vihjannut, ettei se suosittele notifiointia.

Perustuslakivaliokunta lopulta vierittää vastuun notifioinnin tarpeellisuuden arvioinnista sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka vastaa nyt valinnanvapauslakipaketin käsittelystä ja perustuslakivaliokunnan vaatimien muokkausten tekemisestä. Hallituksen edustajat ja esittelijät saavat siis valiokunnassa vielä mahdollisuuden perustella, miksi notifiointia ei tarvita.

Selkänojaa hallitus saa komission linjauksesta Lazion valinnanvapausjärjestelmästä Italiassa. Viime joulukuussa annetun linjauksen mukaan Lazion alueen valinnanvapausjärjestelmä oli luonteeltaan ei-taloudellinen, eivätkä julkiset sairaalat siis saaneet kiellettyä valtiontukea yksityisiin sairaaloihin nähden. Komissio perustelee päätöstään muun muassa sillä, että valinnanvapaus on rajattu terveysasemaan, järjestelmä tarjoaa yhä kaikille kansalaisille samantasoisia palveluita ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi, ja että palvelut rahoitetaan pääosin julkisin varoin, joita kansalaiset täydentävät sosiaaliturvamaksuilla.

Kuulostaako tutulta?

Ryppyjä aiheuttaa kuitenkin oikeuskiista Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Komissio oli aiemmin katsonut, että osin julkisiin ja yksityisiin terveysvakuutuksiin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä on luonteeltaan ei-taloudellinen. Tähän ratkaisuun myös hallitus valinnanvapauslakiesityksessä viittaa ahkerasti, vaikka se vakuutusperustaisena järjestelmänä on erilainen. Ongelma vain on se, että EU-tuomioistuin linjasi keväällä järjestelmän olevan taloudellinen, ja siksi siellä voi olla kiellettyä valtiontukea.

Komissio on valittanut päätöksestä, eikä se siten ole vielä lainvoimainen.

Koska valinnanvapausjärjestelmään näin läheisesti liittyvän päätöksen käsittely on yhä kesken, on vaikea kuvitella, että komissio suostuisi käsittelemään Suomen mallia ennen kuin Slovakia-asiassa on kuultu viimeinen sana. Jos notifiointiin ryhdytään, päätös tulisi mitä todennäköisimmin vasta ensi eduskuntavaalien jälkeen. Se kaataisi soten ja hallituksen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Systeemisestä näkökulmasta katsoen EU:n tapa puuttua yksittäisen maan julkisen sektorin järjestelyyn on vastoin periaatteita, varsinkin jos se samalla heikentää maan kykyä menestyä ja voi heikentää kansan terveydentilaa liberalistisella intomielisyydellään.

Siksi Suomessa on poliittinen koneisto, että se optimoi maansa parhaaksi omien resurssiensa käytön.

Suomen tulisi olla entiseen tapaaan suvereeni valtio määrittämään sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteensa itse. Missä vaiheessa se olisi tämän oikeuden muka menettänyt?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Tukea on myönnetty ainakin Saksassa.Onpa käräjöitykin ja jopa todettu tuki ihan hyväksyttäväksi.Syyksi on riittänyt esim parempi valmius onnettomuuksien suhteen.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

On hyvä että uusi sote ja maakuntamalli laki menee EU-n notifioitavaksi sillä vuodentakaisessa prustuslakivaliokunta kielsi terveyskeskusten yhtiöittämisen ja nyt se voi tulla EU-n määräämänä joka olisikin viisas ratkaisu sekä suora tyrmäys opposition julkisen monopolin kannattajille.

Josko blogisti löytäisi syitä jossa voi kiittää pääministeri Juha Sipilää ja valtiovarainministeri Petteri Orpoa kun tuota haukkumista on jo kohtuutonta mainostaa.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Yhtiöittämisvaatimuksella menee terveydenhuölto uusiksi lähes koko Euroopassa.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Jos yhtiöittämispakko yleistyy, koko yhteiskunta on silloin pörssin keikahdusten armoilla. Jos yhtiösi menee konkkaan, ja sinulla sopimukset siellä, ota ja kärsi. Samoin jos hinnat nousevat vähän kilpaillulla alueella, silloin ei ole maakuntakeskusta säätelemässä taksoja. Jälleen ota ja kärsi.

Voi järjen köyhyyttä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset