ossikurkisuonio Politiikan penkkiurheilija

Yli 100 000 työtöntä on piilossa - heihin aktiivimalli tähtää

Hallitus yrittää kehysriihessään keksiä, voisiko aktiivimallia vielä jotenkin muuttaa.

Se on varsin ymmärrettävää. Etenkin kun eduskuntavaalit järjestetään ensi vuonna ja aktiivimalli on juuri leikkaamassa 93 342 äänestäjältä Kelan maksamia työttömyystukia ja 140 944 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen sen kumoamiseksi.

Samassa mielessä on ymmärrettävää, että niin kutsutun aktiivimalli kakkosen eteneminen on joutunut vaikeuksiin. Sinänsä se vaikuttaa kahdesta uudistuksesta harmittomammalta. Se kun ei patista ketään töihin tai kursseille, vaan tekemään yhden työhakemuksen viikossa. Selvennyksesi vielä, että työttömillä on nykyisinkin velvollisuus hakea työtä. Mutta nyt tämä uudistus on kohdannut niin suuria oikeudellisia vaikeuksia, että niitä ei julkisuudessa kerta kaikkiaan pysty selittämään saatikka pysty edistämään koko uudistusta.

Kinkkistä, hyvin kinkkistä.

###

Toimittajana saan monesti kuulla kysymyksen, mitä mieltä itse olen koko uudistuksesta. Ja pakko sanoa, ettei vastaus ole ihan helppo. Aktiivimalliin nimittäin sisältyy näkökohtia, jotka julkisuudessa peittyvät väittelyyn siitä, kuinka paljon hallitus puhujasta riippuen joko vihaa työttömiä tai aktivoi heitä takaisin työelämään.

Vaikka malli monelle päällisin puolin tältä näyttääkin, tarkoitus on työmarkkinoiden näkökulmasta estää työttömien valuminen työvoiman ulkopuolelle.

Karkeasti yksinkertaistaen Pekka ei ole työtön vaikka hänellä ei ole työtä. Pekka on työtön vasta kun hän hakee töitä. Ja oikeasti olen sitä mieltä, että näiden eri työ-alkuisten käsitteiden taakse piiloutuu koko aktiivimallin idea.

###

Työttömyys lasketaan työvoimasta, johon kuuluvat kaikki 15–74-vuotiaat, jotka joko ovat työssä tai hakevat työtä.

Ja nyt kun Pekka ei hae työtä, vaikka työ kyllä kelpaisi, hän ei ole ”työtön” sanan virallisessa merkityksessä. Hän on ”piilotyötön”. Piilotyöttömäksi taas päätyy, kun ei ole neljään viikkoon jaksanut kirjoittaa uutta työhakemusta vaikkapa siksi, että kaikkiin edellisiin on saanut vastaukseksi:

”Kiitos hakemuksestasi! Tällä kertaa…”

Eikä ole mitenkään yllättävää, että vuoden 2008 jälkeen piilotyöttömyys kasvoi yhtäjaksoisesti vuoteen 2016 asti, jolloin se oli suurimmalla tasolla koko 2000-luvulla, 126 000 piilotyötöntä.

Aktiivimallin idea onkin varmistaa, että nyt, kun kasvu vihdoin tuli Suomeenkin, mahdollisimman moni hakeutuisi työmarkkinoiden käytettäväksi, eikä pysyisi piilotyöttömänä. Tähän OECD:kin Suomea patisti vuoden 2016 maaraportissaan.

Ja olen kyllä sitä mieltä, että on ihan oikein, että työtön on oikeastikin ”työtön” eikä vain ”piilotyötön”.

LUE MYÖS: Kiviniemi: Ilman aktiivimallia olisi tullut satikutia – OECD patisti Suomea jo 2016

###

Työllisyyden kasvattaminen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että kohta joka neljäs suomalainen on eläkeläinen. Väestöennusteiden mukaan 26 prosenttia suomalaisista on yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Ja vielä: väestöennusteen on jo nyt havaittu olevan pielessä, koska syntyvyys on heikkoa. Viime vuonna syntyi noin 50 000 lasta, kun väestöennuste odotti syntyvyyden pysyvän 57 000 syntyneen lapsen tasolla.

Työllisyyttä seurataan työllisyysasteella. Sillä taas ei ole oikeastaan mitään tekemistä työttömyyden tai työvoiman kanssa, koska työllisyysaste lasketaan täysin eri joukosta. Työllisyysaste on niiden osuus kaikista 15–64-vuotiaista, jotka ovat viikon aikana tehneet vähintään yhden tunnin työtä.

Siis yhden tunnin työtä viikossa. Lisää aiheesta Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnäsen blogista.

Kun Sipilän hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, alkaa aktiivimallin työvelvoite saada selvää tilastokikkailun sivumakua.

Työllisyysaste nousi tammikuussa 70,9 prosenttiin ja lukua nostivat 25 000 määrä- ja osa-aikaista palkansaajaa. Rehellisyyden nimissä en millään usko, että nuo 25 000 tai edes valtaosa heistä olisi tunnin työläisiä.

###

Osa-aikatyön kasvu huolestuttaa palkansaajaliikkeessä ja SAK syyttää aktiivimallin luovan Suomeen ”silpputyön markkinat”.

”Nyt sieltä täältä nousee palveluja, jotka työllistävät työttömiä 18 tunnin ajaksi tai lyhyeksi aikaa, vaikka toiveena oli uusien pysyvien työpaikkojen luominen. Pahimmillaan aktiivimalli pakottaa työttömän silpputöiden vastaanottamiseen ja kasvattaa riskiä pitkittyvään riippuvuuteen työttömyysturvasta”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi tiedotteessa.

Huoli silpputyön markkinoista on sinänsä aito, mutta jotakin outoa on tavassa, jolla palkansaajaliike vastustaa osa-aikatyön syntymistä. Eikö palkansaajaliikkeen tavoitteena pitäisi pikemminkin olla varmistamassa, että osa-aikatyötä syntyy reilusti eikä ”silpputyönä”?

Koska oikeasti Suomen työllisyystilastot erottaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan tilastoista aikalailla vain yksi asia: osa-aikatyöllisten selvästi pienempi määrä.

Vertailu on helpointa aloittaa Norjasta ja Tanskasta, joiden väkiluku vastaa suurin piirtein Suomen 5,49 miljoonaa. Norjassa on vähän vähemmän porukkaa ja Tanskassa vähän enemmän.

Kokoaikatyölliset (Eurostat, 2017, Q4)

Norja: 1 898 000

Tanska: 2 068 100

Suomi: 2 033 700

Osa-aikatyölliset (Eurostat, 2017, Q4)

Norja: 647 200

Tanska: 686 300

Suomi: 376 700

Kun Ruotsin väkiluvun suhteuttaa Suomeen, ovat luvut samanlaisia kuin Norjassa ja Tanskassa: kokoaikatyöllisiä 2 miljoonaa, osa-aikatyöllisiä reilut 600 000.

Jotakin Suomen työmarkkinoissa on varmaan pielessä, kun yli 200 000 suomalaiselle ei synny osa-aikatyötä.

###

Entä sitten se aktiivimallin leikkuri?

Kyllä kieltämättä hiukan hämmästyttää, mihin tätä keppiä käytetään. Helpommin olisi ymmärrettävissä, että leikkurin uhalla usutetaan pysymään työvoimassa eli tekemään vaikkapa se yksi työhakemus viikossa. Mutta että leikkauksen uhalla paisutetaan työllisyysastetta 18 tunnin työpätkillä, siinä on jotakin ällistyttävää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tuttu sai aktiivimallin mukaisesti työtä. Ei paljoa mutta 30 tuntia 3 kk:n tarkastelujaksolla, ja palkka on kympin tunti.

Tämän jälkeen TE-keskus ensin suositti että tämän pitäisi sen sijaan mennä työnhakukursseille. Sitten hänelle suositeltiin että tämän hankkimansa työpaikan sijaan hänen pitäisi mennä toisaalle jossa saa kulukorvausta 9 euroa päivä, koska siellä on enemmän työtunteja tarjolla. Ja tämän jälkeen hänelle ilmoitettiin että voi menettää koko työttömyyskorvauksensa jos ei ole aktiivisesti hakemassa työtä, ja työmarkkinoiden käytettävissä. Hän ei edelleenkään tiedä, saako hän työttömyyskorvausta jakson jälkeen vaikka on täyttänyt pykälälleen aktiivimallin mukaiset edellytykset.

Aktiivimallissa lukee että "työttömän työnhakijan on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta)."

Kun työtön työnhakija saa tarkastelujakson ajaksi työtä yhteensä 30 tuntia (vaadittu minimi on 18 tuntia) ei se ole minkäänlainen edellytys sille etteikö tukea leikattaisi. Työantajan kannalta asia on vähintään yhtä kummallinen: Sesonkiavuksi palkattu työntekijä tulee kertomaan että TE-keskuksen mukaan hänen pitäisi mennä toiselle työhön 9 euron päiväpalkalla kun yrittäjä itse on valmis maksamaan rutiiniluontoisesta ja vailla koulutusta tehtävästä työstä kympin tunti.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Nin piilotyöttömiä on sellaiset jotka ei ole ilmoittautuneet työttömiksi. Tunnen pari jotka aktiivimallin vuoksi siirtyi tuohon kastiin. Totesivat etteivät viitti pelleillä, pitäkööt tunkkinsa. Eli niitä ei tavoita mikään työnhaku, seurava hakija on ruumisauto jahka aika koittaa.

Sen kakkosen ongelmallisuus ei ole laki vaan suoranainen älyttömyys. Jos 20 000 avoimeksi ilmoitettuun työpaikkaan tupsantaa 300 000 hakemusta viikossa, kukaan ei ilmoita työvoimatoimistossa mitään.

Eikä muuten ole usarinkaan sähköposti sen jälkeen julkinen kun 5000 hakemusta luiskahtaa laatikkoon.

Sami Miettinen

"Jotakin Suomen työmarkkinoissa on varmaan pielessä, kun yli 200 000 suomalaiselle ei synny osa-aikatyötä."

Tähän löytyy helppo syyllinen yksikkökustannukset. Ei, kyseessä ei ole tälle osa-aikatyöllistetylle maksettava palkka, vaan ne kaikki muut kustannukset, joita joudutaan maksaan henkilön palkkauksesta.

Jos melkein yli puolet henkilön palkkakustannuksista menee jonnekkin muualle kuin itse henkilön palkkaukseen, niin ei ole mikään ihme, että työttömiä ei haluta edes pätkätöihin tuuraamaan ja/tai avustamaan ruuhka-aikoina.

Pekka Iiskonmaki

Toiset satatuhatta on kadonnut jonnekin yhteiskunnan ulottumattomiin.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Se, mitä kukaan toimittaja ei ole huomannut, on työttömien koulutukseen liittyvä konsulttitoiminta. Yksikään toimittaja ei ole kysynyt, kuinka paljon aktiivimalli lisää erilaisia turhia kursseja.

Nyt näyttää siltä, että kursseja aletaan suunnittelemaan nelipäiväisiksi. Se tietää, että työttömän on käytävä kaksi nelipäiväistä kurssia tuon 65 työpäivän jaksolla.

Konsultteina on kaiken maailman helppoheikkejä ja ammattikorkeakouluja. Nämä laskuttavat yli 100 euroa päivä. Toimittajille olisi mukava työrupeama tutkia, miten ja millä valtuuksilla näitä kursseja suunnitellaan ja ostetaan. Kun konsultti laskuttaa neljästä päivästä 4000 euroa, ei sitä tarvitse kilpailuttaa.

Kukaan ei varmasti tiedä, kuinka monta konsulttityöpäivää nykyisin syntyy. Eikä sitä, kuinka paljon ne lisääntyvät aktiivimallin ansiosta.

Pekka Iiskonmaki

#5
Suomalaiset on degeneroituneita.

Ennen kelpasi naapurin täti lapsia paimentamaan, mutta nyt siihen tarvitaan yliopistotutkinto.

Siivoamaan pääsi viikon opastuksella, nyt siihen tarvitaan koulua pari vuotta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vielä puuttuu järkyttävän paljon niitä kuuluisia " yksityisrahoitteisia" työpaikkoja. Viikolla selvisi, että maan tärkein yritys - ja työpaikkaklusterikin suuryrityksineen on täysin riippuvainen verovaroin kootuista yritystuista ja eduista.

Veroaste on maailman korkeimpia, julkisen talouden osuus on maailman korkeimpia, julkisen sektorin menot ovat maailman korkeimpia, julkisen sektorin koko on maailman korkeimpia - ja silti olemme maailman onnellisin markkinatalousmaa jättityötyömyyksineen ja itsemurhineen.

Joku palikka tässä täytyy olla nyt väärin Euroopan taantuvimmassa kansantaloudessa viimeisen vuosikymmenen aikana ?

Enarit on ainakin siinä, että Suomen raskaana olevat naiset tupakoivat enemmän, kuin koko maan väestö keskimäärin - ja maassa on samalla syntyvyyspulaa.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Aika villiksi on mennyt TE-viraston työttömien tehtailu palkattomiksi työntekijöiksi kun sain TE-toimistosta karenssin uhalla haettavaksi palkkatukityöpaikan. Hain palkkatukityöpaikkaa ja 1 kuukauden kuluttua työnantaja soittaa, että vieläkö olen kiinnostunut tulemaan työkokeiluun. Työkokeilusta ei saa palkkaa eikä työterveyshuoltoa tunneta. Ei tunneta lomakertymää eikä eläkertymääkään. Totesin työnantajalle, että mistä hän on saanut sellaisen vaikutelman, että olen kiinnostunut palkattomasta työstä, kun nimenomaan olen nimennyt hakemuksenikin palkkatukityöpaikkahakemukseksi. No puhelinkeskustelu loppui tuohon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset