*

ossikurkisuonio Politiikan penkkiurheilija

3 uutta ministeriä: Orpolta hähmäinen lausunto – Keskiössä nyt Suomen EU-linja?

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti eilen tiedotusvälineille, että hänen työtaakkansa kahdessa ministeriössä on liian raskas. Myöhemmin Sipilä ilmoitti olevansa valmis siihen, että jokainen hallituspuolue voisi halutessaan jakaa oman yhdistelmäsalkkunsa. Näin hallitukseen saataisiin kolme uutta ministeriä.

Lindströmin selviytymistä taakastaan on epäilty siitä alkaen, kun hänen yhdistelmäsalkku julkistettiin. Perussuomalaisten haluja lisäministeriin voi selittää myös se, että puolueen uudeksi puheenjohtajaksi ei näillä näkymin ole hakemassa yhtäkään puolueen ministeriä ja Timo Soini haluaisi jatkaa ulkoministerinä.

Kierrätykseen nihkeimmin on suhtautunut kokoomus. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti Lännen Medialle, että ennen kuin ministerirulettiin ruvetaan, on tarkasteltava myös sitä, että hallituksen ministerisalkut ovat tasapainossa. Hän ei täsmentänyt, mitä hän tällä tarkoitti.

Yksi tapa tarkastella hallituksen tasapainoa on katsoa ministerivaliokuntia, joissa hallitus päättää linjastaan erilaisissa poliittisissa kysymyksissä. Sipilän hallituksessa ministerivaliokuntia on neljä: ulko- ja turvallisuuspoliittinen, EU-, raha-asiain- ja talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Ministerivaliokuntien kokoonpanoja voi tarkastella tällä valtioneuvoston sivulla.

Kaikki hallituksen ministerit Sanni Grahn-Laasosta (kok.), Pirkko Mattilaa (ps.) ja Juha Rehulaa (keks.) lukuun ottamatta kuuluvat johonkin ministeriryhmään. Juuri Grahn-Laasosen opetus- ja kulttuuriministerin salkku on sellainen Sipilän tarkoittama tuplasalkku, joka voitaisiin pilkkoa.

Muut tuplasalkut ovat Lindströmin oikeus- ja työministerin tehtävä ja Kimmo Tiilikaisen (kesk.) maatalous- ja ympäristöministerin pesti. Molemmat istuvat myös EU-ministerivaliokunnassa, jossa käsitellään unionin ajankohtaisia asioita ja myös Suomen EU-linjaa.

Pelätäänkö kokoomuksessa, että perussuomalaiset ja keskusta voisivat nyt keikauttaa hallituksen EU-politiikan suunnan? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puolueen puheenjohtajakisan ykkössuosikki Sampo Terho on jo väläyttänyt Brexit-tyylistä Fixit-äänestystä Suomeen.

STT:n mukaan kokoomuksessa voisi olla kiinnostusta ennemmin ympäristöministerin kuin kulttuuriministerin salkkuun.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Jaa, Rehulan lisäksi keskustalla on ministerinä Berner. Hänellä on myös tuplasalkku, liikenneministeri ja kulttuuriministeri. Eikös nuo ministeriöt olleet edellisessä hallituksessa jaettuna kahdelle ministerille? Kultturiministerillä oli tuolloin vastuualueena myös asuntoministeriys joka on nyt myäs lisänä Tiilikaisella.
Kyllä 3 uutta ministeriä olisi hyvin mahdollista saada ja tällöin kullekin puolueelle yksi uusi.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kataisen_hallitus
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Stubbin_hallitus

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Opetus- ja kulttuuriministeri on Grahn-Laasonen, Berner liikenne- ja viestintäministeri. Tiilikainen on maatalous- ja ympäristöministeri, kenellä asuntoasiat mahtavat olla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tiilikainen on vastannut asuntoasioita koskeviin kysymyksiin eduskunnassa, joten kaiketi kuuluu hänen vastuualueeseensa.

Myös Wiki kertoo saman kuin minä aiemmin. "Sipilän hallituksessa asuntoministerin tehtäviä hoitaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asuntoministeri

http://www.rakennuslehti.fi/blogit/asuntopolitiikk...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #6

Asuntoasiat Tiilikainen,Vehviläinen.
Tiilikainen MMM ja ympäristöministeriö.
Eli MTK,perheyrityksiä lähinnä olevat ministeriöt on kepun näpeissä.
Valtionyhtiöt Sipilä,elinkeinoministeri Lintilä.

Enkä usko että Kepu lähtisi rikkomaan EU tekemiään sopimuksia.
Missä puumerkit on E.Aholla ja M.Vanhasella. Nyt Sipilällä.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Ai, onko Berner tosiaan kulttuuriministeri? Enpä ole huomannut. Kyllä kulttuuriasiat ovat jääneet pahasti "tieministerin" toimenkuvassa lapsipuolen asemaan. Etten sanoisi tasan pimentoon. Tai sitten se "kirjasalkku" onkin kevyeksi koettu? Mitä jos työministerin salkku vaihdettaisiin uupuneelta Lindströmiltä touhukkaan Bernerin kulttuuriministerin salkkuun? Ehkä Lindström jaksaisi paremmin kevyemmän salkun kanssa ministeriauton takapenkillä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Teuvo kirjoitin kommentisani väärin. Ei todellakaan Berner ole kulttuuriministeri vaan viestintäministeri ja Grahn-Laasosella on kulttuuriministerin salkku. Hienoa, että olet tarkkana kuin porkkana. ;)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Ministerien määrän lisäämisen asemasta nämä nohevat ministerit voisivat tehostaa toimintaansa lyhentämällä lomia. Se lääke toimii yritysmaailmassakin. Sipilä voi vahvistaa tämän. Nyhän lomat noudattavat samaa linjaa kansanedustajien lomien kanssa, näin olen ymmärtänyt. Orpokin oli 2015 syksyllä invaasion alkaessa ansaitulla 10 viikon kesälomalla. Eikä lomaa voinut sitten keskeyttää

Järkyttyneenä kyllä luin, että aikoinaan Kepuministeri Anttilakin teki 16 h työpäiviä. Nukkuiko täti sitten työpaikallaan ? Vaikuttiko vähäinen uni kuitenkin päätöksiinsä ?

Stubb taas loisti viisaudessaan, kertoen noudattavansa 8-8-8 systeemiä, plus lomat päälle. Hienoa !

http://www.is.fi/tyoelama/art-2000000645018.html

Kummasti tämä ministerien työmäärä muuten nousi yht'äkkiä otsikoihin. Minkähän takia :)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Jouko, ministerien lomien pituuden suhteen taidat olla väärässä.
Tuossa linkissä on ministerien kesälomat 2016. Näyttäisi olevan verrattavissa valtion virkojen lomaoikeuteen.
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/M...

Kullakin ministerillä on sijainen liman aikana. Sen sijaan kansanedustajien ollessa kesälomalla, ei heillä ole sijaisia.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

No kappas ! Näin sitä taas saa uutta tietoa. Kiitos Sirpa tarkasta tiedosta !

Sijainenkin siis lomien ajaksi on palkattu ja tehtävien hoito näin varmistettu.

Ministeribingon käynnistäminen juuri nyt on kuitenkin vain poliittista lumevenkuilua, jolla saadaaan hallitus pysymään nipussa, kun Soini siirtyy nauttimaan muista ansaituista poliittisista viroista ( Veikkaan näin, vaikka Veikkauksen pomon paikan pokkasikin Hjallis ) Luulis muuten,. että ministeribingon asemasta Suomessa olis niitä oikeitakin hommia. Varsinkin, kun on ylikuormitus päällä, niin focus pitäisi olla silloin niissä töissä.

Kumma juttu muuten, ministeri Orpo oli lienee siis 2015 syyskesällä töissä, eikä kuitenkaan saanut rajavalvontaa toimimaan invaasion koittaessa. Olis säästetty vähän rahaa tuossa. Eikä Orpo myöskään ollut sitoutunut noudattamaan Dublin sopimusta. Onko ministeri Orpo siis salaa EU kapinallinen friikki ? Näitä EU n antamia sääntöjä kun muuten kyllä noudatetaan pilkulleen.

Ei hylsyn saaneiden turvapaikanhakjioiden palauttamisessa pitäisi olla mitään hävettävää, eikä epäselvääkään.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #5

Jouko, eikai Orpo voinut poiketa kokoomuksen luomalta uraputkelta maahanmuuton suhteen. Eikös jo Katainen vuonna 2009 (?) ollut hamuamassa Suomeen 1,8 milj. maahanmuuttajaa? Vai pätkiikö muistini? Samaa menoa Orpo harrasti ja taitaapa kokoomus harrastaa edelleenkin, kun nykyinen sisäministeri ei saa sitä "kokousta", pidennettyä sellaista, normaaliin päiväjärjestykseen. Merkeliähän kokoomus on peesannut avoimin ovin kaiken aikaa. Vieläkin maahamme pääsee Ruotsista vapaasti turvapaikanhakijoita.

Muuten uusi EU tuomioistuimen päätös (7.3.2017) myös luettavaksesi.
http://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/applicatio...

Ja ässä vielä EU Observer nettilehden kirjoitus ko. päätöksen perusteluista.
https://euobserver.com/migration/137140

Lisäys; Niin noista ministerien sijaista sen verran että ei ole ulkoa päin otettu sijaisia vaan toiset nimisterit tuuraavat lomalaista ministeriä tarpeen mukaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #13

EU:n määritelmädirektiivin mukaan kansainvälistä suojelua saavaksi katsotaan henkilö, jolle on myönnetty joko pakolaisasema (hänelle on annettu turvapaikka tai hänet on otettu kiintiöpakolaisena) tai toissijaisen suojelun asema (2011/95/EU).
-Näiden lisäksi tilapäistä suojelua voidaan antaa henkilölle, joka on joutunut pakenemaan asuinmaastaan sotatoimien tai muun väkivaltaisen tilanteen tai ympäristökatastrofin seurauksena. Suojelutarve katsotaan tällöin kuitenkin lähtökohtaisesti tilapäiseksi.

Onko hakemukset käsitelty. Onko kielteistä päätöksestä valitettu,jolloin se käsitellään uudelleen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #7

Sirpa: "...eikai Orpo voinut poiketa kokoomuksen luomalta uraputkelta maahanmuuton suhteen."

Ei. :)

Mutta, ihan oikeasti, tuskinpa Peteri Orpo tietää, mitä lakeja eduskunta on aikaisemmin - 20 vuotta sitten Amsterdamin sopimuksen vuoksi - säätänyt?

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970245

"3.1.3. Henkilöiden vapaa liikkuvuus, turvapaikka-asiat ja maahanmuutto

"EY:n perustamissopimukseen lisätyn III a osaston (uusi IV osasto) keskeisen sisällön muodostavat eräät nykyisin unionisopimuksen K.1 artiklaan sekä EY:n perustamissopimuksen 100 c ja 220 artiklaan (uusi 293 artikla) sisältyvät yhteistyöalat. Osastossa määrätään turvapaikka- ja maahanmuuttoasioista, viisumiasioista, sisärajatarkastusten poistamisesta, ulkorajoilla tehtävistä tarkastuksista sekä oikeudellisesta yhteistyöstä yksityisoikeuden alalla."

Lue lisää
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970245...


"Suomen keskeiset neuvottelutavoitteet ja vaikutukset Suomen kannalta

Suomi kannatti hallitustenvälisessä konferenssissa maahanmuutto-, turvapaikka-, ja viisumipolitiikan sekä ulkorajojen ylittämistä koskevien vähimmäismääräysten siirtämistä EY:n perustamissopimukseen. Suomi korosti kuitenkin, että operatiivisen toimivallan tulisi säilyä ulkorajavalvonnan osalta kansallisena ja että jäsenvaltioille tulisi varata mahdollisuus sopia kahdenvälisesti kolmansien valtioiden kanssa ulkorajavalvonnan yksityiskohdista. Suomi piti myös tärkeänä, että osia unionisopimuksen VI osastoon kuuluvasta yksityisoikeudellisesta yhteistyöstä siirretään EY:n perustamissopimukseen, ja teki asiaa koskevan ehdotuksen.

Suomi korosti neuvotteluissa, että EY:n perustamissopimukseen siirrettävien asiakokonaisuuksien osalta tulisi soveltaa mahdollisimman täysipainoisesti EY:n perustamissopimuksen menettelytapoja.

Uudessa osastossa asetetaan konkreettiset tavoitteet ja määräajat yhteisön politiikan luomiselle osastoon kuuluvilla aloilla. Unionisopimuksen VI osaston nojalla on hyväksytty tähän mennessä verraten vähän oikeudellisesti sitovia instrumentteja, joten uudet määräykset merkitsevät Suomea sitovan yhteisön lainsäädännön lisääntymistä näissä kysymyksissä."

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #16

Tämä laki on vuodelta 1999

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990493

Ks.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990493#L...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #17

Ja kun hallitus on Kepun ja Ex-komissaari Rehn on mukana niin eiköhän ne EU tehdyt sopimukset maahanmuutosta ole hallituksella tiedossa?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #17

Jo ETA-sopimukseen liittyi laki turvapaikan hakijoiden vastaanottoasemista ja -keskuksista (L 1465/1991)

Tämä laki korvattiin vuonna 1999 lailla 493/1999
# 17:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990493

Olisin halunnut katsoa, mitkä olivat ko lain L 1465/1991 eli lakiesityksen HE 171/91 EY-perustelut, mutta finlex kertoo lakien säätämiset vasta vuodesta 1992 alkaen.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19911465

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #19

Eikö meitä koske EU lait 1.1-95 jälkeen?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #21

#21
Kiitos Marja-Liisalle linkistä, mutta Lissabonin sopimus ei koske Suomea, sillä se perustuu vuosina 1992-1994 tehtyihin valtiopetoksiin, joilla eduskunta menetti päätösvaltansa. Suomen perustuslaki ETA-/EU-mukautettiin laman varjolla, kuten Karjalan Kuvalehden artikkeli kertoo.

Otan esimerkiksi Amsterdamin sopimuksen hyväksymislain-http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970245

Mitä seuraava Amsterdamin sopimuksen hyväksymislain teksti eduskunnan päätösvallasta, joka on peräisin vuodelta 1993, kertoo Marja-Liisa Kalkelalle?

"Eduskunnan asema J.14 artiklassa tarkoitetussa sopimuksentekomenettelyssä määräytyy hallitusmuodon 33 a §:n ja valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvun perusteella..."

Siis jo ennen Lissabonin sopimuksen hyväksymistä Suomen eduskunta esimerkiksi hyväksyi maahanmuuttoon ja turvapaikkaan liittyvät asiat Amsterdamin sopimuksen seuraavalla voimaansaattamisen perustelutekstillä:

"Valtiosääntöoikeudellisesti Amsterdamin sopimukseen perustuvat muutokset liittyvät myös muun muassa eduskunnan asemaan, joka unioniasioita koskevassa päätöksentekoprosessissa määräytyy hallitusmuodon 33 a §:n ja valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvun perusteella."

Mitä edellä oleva tekstisitaatti kertoo eduskunnan päätösvallasta Marja-Liisa Kalkelalle?
Entä muille lukijoille?

Entä mitä pitää sisällään viittaukset eduskuntakäsittelyyn;

"valtiopäiväjärjestyksen 54 g §:n mukaisesti" ja "valtiopäiväjärjestyksen 54 a §:n mukaisesti" ?

Tämä Amsterdamin sopimukseen liittyvä lakiesityksen teksti liittyy oleellisesti Karjalan Kuvalehden artikkeliin:

"4. Säätämisjärjestys

Yleistä

Laki Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (1540/1994) säädettiin valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentissa tarkoitetussa niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Siten voimaansaattamislaki on luonteeltaan niin sanottu poikkeuslaki.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on vakiintuneessa tulkintakäytännössään lähtenyt siitä, että poikkeuslakia voidaan muuttaa tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, jos muutettava laki ei laajenna sitä poikkeusta, joka on tehty poikkeuslailla perustuslakiin."

--

Tästä on hyvä palata Ossi Kurki-Suonion blogin aiheeen tekstiin:

"Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti eilen tiedotusvälineille, että hänen työtaakkansa kahdessa ministeriössä on liian raskas."

Ei ole ihme, että ministerit, joilla on kaksi kahden ministeriön salkut, ovat uupuneita.

Tuskin yksikään ministeri oli lukenut vuonna 1992 hyväksyttyjä ETA-lakiesitystä ja rahalakiesitystä, joilla oli suuri merkitys tämän päivän vaikeuksiin.

Molempiin liittyi valtiopetos eli Hallitusmuodon 2 §:ään liittyvän vallan kolmijaon luovuttaminen Suomen rajojen ulkopuolelle.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #28

Mutta eikö Kekkosen aikana hyväksytty EFTA?
ETY kokouksessa sovittiin Maasrichtin sopimuksesta ja Rahaliitto EMUSTA.
Näin ainakin EU historiankirjat kertoo.

Käyttäjän ossikurkisuonio kuva
Ossi Kurki-Suonio Vastaus kommenttiin #17

Jahas, joko sitä päästiin jo maahanmuuttoon. Entä keiden luulet nousevan uusiksi ministereiksi, jos kolme paikkaa aukeaa?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #22

Joten kyllä Vanhasen II-hallitus hitsasi Suomen kiinni kunnolla EU.
Monessa muussa maassa sai kansa äänestää,täällä ei Vanhanen halunnut kansanäänestystä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #23

Marja-Liisa Kalkela, valitettavasti olet aivan pihalla Suomen lähihistoriasta.

ETA-jäsenyys oli sumuverho, jonka avulla EY-säädöstö voimaansaatettiin laman varjolla säädetyllä tilapäisellä poikkeuslailla Suomessa jo 27.10.1992.
Eduskunnan pöytäkirjat paljastavat, että kukaan kansanedustajista ei tiennyt, mitä ETA-lakiesitys piti sisällään.
Kysymyksessä on valtiopetos, jolla Hallitusmuodon 2 §:n sisältö eli vallan kolmijako romutettiin kuolleeksi kirjaimeksi.

Ei ihme, että ministerit ovat ihan pihalla asioista, sillä oikeusministeriön virkamiehet kirjoittavat uusia lakiesityksiä, joilla Suomen lakeja EU-harmonisoidaan.

On harhaa luulla, että ministerit tietävät kaikkien EU-säädöstöön liittyvien lakien sisältöä. He ovat vain hallituksen edustajia.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #31

Miten ne pystyttiin pitämään vain hallituksen tiedossa?
Siis valiokunnissa ei muka käsitelty sopimuksia? Ja niissä istuu joka puolueesta jäseniä.
Ja ainakin Maastrichtin sopimuksesta Työ ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen luin Lakivaliokunnan asiakirjasta joka oli-92.

Eikö siitä oppositio olisi nostanut isoa meteliä jos valiokunnat olisi syrjään jätetty.?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #31

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documen...

Mutta Lissabonin sopimusta ei varmaan moni lukenut läpi kun se tuotiin kiireellä äänestettäväksi.

Käyttäjän ossikurkisuonio kuva
Ossi Kurki-Suonio Vastaus kommenttiin #5

@Jouko Repo: Perussuomalaisia Veikkaukseen nostettiin edustamaan puolueen ensimmäinen puheenjohtaja, entinen kansanedustaja Raimo Vistbacka.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo Vastaus kommenttiin #26

Harmi, taisi Soinilta ajoitus pettää ja jäädä varsinainen suojatyöpaikkojen kuningas saavuttamatta. Vaikka, eipä silti, Suomessa noita johtajan virkoja riittää täytettäväksi. Sillä tasolla on aina sopivalle ahertajalle käyttöä.

Käyttäjän ossikurkisuonio kuva
Ossi Kurki-Suonio

Timo Soinin lomasta oli viime kesänä oikein mainio juttu Hesarin sunnuntaisivuilla: http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002913363.html

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Thanks. Mielenkiintoista luettavaa tuo EU n tuore lehdistötiedote. Miten sitten Suomi toimii jää nähtäväksi. samoin kuin se, että kuinka pitkään nämä tiedotteet jollain tavalla Suomea velvoittavat. Saattaapa pian muutoksen tuuli puhaltaa.

Hieman off topic, mutta menköön:

Suomen rajavalvonnan Torniossa hoitaa edelleen sillalla oleva katulamppu. Samaan aikaan Ruotsissa maan alle katoaa päivittäin väkeä, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa omalla statuksellaan. Tanskaan ja Norjaan ilman papereita ei ole mitään asiaa. vaihtoehdot ovat varsin vähissä.

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programi...

Toki, historiaa on mukava muistella ja kokkarit ovat tosiaan myyneet maansa huolella. ylimielisyys rehottaa näissä linkeissä.

https://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s

Kriisi on ohi ja tilanne on vakautettu.
Suomella on nyt kasvukriisi, sanoi Stubb, ja Rehn höysti vieressä.

https://www.youtube.com/watch?v=2BDGophOadI

Ai jai..tämä vielä

https://www.youtube.com/watch?v=nd57VcPLvO4

Onneksi ennusteet on helppo nykyään tarkistaa. :-)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
sanoi Stubb, ja Rehn höysti vieressä.

Ja hyvinhän tuo kaksikko ajoi meidän asioita EU. Rehn komissaarina ,Stub Eurooppaministerinä ja pääministerinä
Rehn kepusta käskytti EU,Vanhanen (kesk)Katainen/Stub kok täytti käskyt-07-15.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomi taitaa olla aika selkästi siinä leirissä joka Euroopan Unionin hajottaa kokonaan, tai vähintään jakaa sen kahtia."

Eli Suomi on Hollannin ja Ranskan linjoilla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

No, ei ainakaan tämän hallituksen aikana. Hallitusohjelma ei ole tuon suuntainen. Uutisoinnin mukaan Suomi kuuluu keskijoukkoihin EU:n kehittämissessä. Saksa ja Ranska ovat lisää integaariota kannattavia. Hollanti lienee enemmän Suomen linjoilla eli keskikastiin kuuluva. Unkari, Puola ja Itävältä taas ovat enemmän itsenäistä päätösvaltaa ajavia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomi nyt on ajopuu eikä Sipilä edes tiedä millä linjoilla on, mutta Ranskan ja Hollannin linjaukset tulevat aivan varmasti muuttumaan eikä suinkaan integraation suuntaan.

Toimituksen poiminnat